Yi Quan – Seiso itsellesi hyvä olo
Kiinalainen lääketiede ja kyseisen kulttuurin erilaiset liikuntamuodot ovat aina kiehtoneet minua. Perinteinen kiinalainen lääketiede näkee kehon sisäisten vuorovaikutuksien ketjuna, jota tuetaan mm. erilaisilla liikuntamuodoilla, mietiskelyllä ja yrttihoidoilla. Länsimaalainen lääketiede (made in USA) ei sitä vastoin mieti kokonaisuuksia vaan keskittyy lähes pelkästään vain oireen hoitoon. Jos esimerkiksi menet lääkäriin valittamaan selkäkipua, niin siellä tutkitaan ainoastaan selkääsi, eikä kokonaisuutta. Etenkin selkäkipujen suhteen lääkärien olisi hyvä opetella kysymään potilaaltaan kuulumisia. Selkäkipujen taustalla on nimittäin yllättävän usein stressi ja ihmissuhdeongelmat. Selkä kipeytyy lähes poikkeuksetta mekaanisista syistä, mutta miten ihminen selviää selkäkivuista, on kiinni siitä, mikä on yleinen elämäntilanne.
Törmäsin joskus 2000-luvun alussa todella mielenkiintoiselta kuulostavaan kiinalaiseen liikuntamuotoon, johon päätin tutustua välittömästi hieman tarkemmin. Tätä liikuntamuotoa kutsutaan Yi Quaniksi, joka voidaan vapaasti kääntää mielen nyrkkeilyksi. Sen pääasiallinen harjoitus on paikallaan seisomista, jossa suurimman työn tekee mieli ja kaikki liike on sisäistä. Harjoittelun päämääränä on “yhdistää keho ja mieli”. Tässä käytetään apuna erilaisia seisonta-asentoja ja mielikuvia, joiden myötä mielen voima muuttuu kehon voimaksi ja yhdistää ihmisen yhdeksi elinvoimaiseksi kokonaisuudeksi. Eli pääsemme tilaan, jossa meidän luontaisesti kuuluu olla. Tilaan, jossa keho alkaa vahvistaa ja korjata itse itseään.
Mielestäni erilaiset mielen tyhjentämiseen ja “lukkojen avaamiseen” tarkoitetut harjoitteet ovat äärimmäisen tärkeä juttu tässä hektisessä nykymaailmassa. Paikallaan seisominen voi kuulostaa helpolta, mutta alussa se on todella vaikeaa. Me länsimaalaiset olemme todellisia ärsykeaddikteja ja täysin vieraantuneita omasta kehostamme. Monelle paikallaan oleminen ja pysähtyminen on lähes ylivoimaista. Niinkin yksinkertainen juttu, kuin kirjan lukeminen voi olla monelle mahdottomuus… On sanomattakin selvää, että tällaisessa sumussa eläminen on kaikkea muuta kuin hyväksi omalle hyvinvoinnille.
Yi Quanissa minua kiehtoo sen äärimmäisen yksinkertaiset harjoitteet, joista voi kuitenkin ammentaa joka kerta jotain uutta. Myös harjoitteiden teho jaksaa hämmästyttää. Jo 20-30 minuuttia jokapäiväistä harjoittelua tekee ihmeitä. Pää tyhjenee meluisasta ajatusmyrkystä, orastavat kivut häviävät ja immuunijärjestelmä vahvistuu. Seisontaharjoituksen aikana hengityselimien, ruoansulatuksen, liikuntaelimien, aineenvaihdunnan, hermoston ja muiden tärkeiden järjestelmien toiminnat tehostuvat luonnostaan.
Yi Quan harjoittelusta kiinnostuneelle suosittelen Tie terveyteen ja hyvinvointiin nimistä kirjaa, josta on käsitykseni mukaan tulossa ihan lähiaikoina uusi painos. Neuvon tässä yhteydessä sinulle yhden helpon ja yleisimmän harjoituksen, jota jokaisen on helppo testata vaikka saman tien.
1. Ota ryhdikäs, mutta rento asento. Jalat rinnakkain noin hartioiden leveydellä, paino päkiöillä, mutta kantapäät kuitenkin maassa ja molemmat polvet kevyesti taivutettuina. Pidä pää luonnollisesti pystyssä, olkapäät rentoina, ja sormet kevyesti auki. Ole ikään kuin istuvinasi alas, mutta hae samalla tunnetta kuin nojaisit seinään. Muista olla jännittämättä!
2. Nosta kätesi hartioiden korkeudelle, kämmenet avoimena sisäänpäin ja kuvittele piteleväsi sylissäsi paperipalloa. Käsien etäisyys kehosta voi olla noin 30-40 senttiä ja kämmenien etäisyys toisistaan noin 2-3 nyrkinleveyttä. Pidä sormet auki ja kuvittele niiden väliin pienet paperiset pallot.
3. Jätä kainaloidesi alle tyhjä tila, jonne myös kuvittelet pallon, jota kannatellaan siten, ettei se puristu litteäksi, mutta ei myöskään putoa. Aluksi tosin riittää, että päähuomio on käsien ja rinnan välisellä pallolla, jota pidetään sylissä niin, ettei se putoa, mutta ei kuitenkaan puristamalla. Hengitä luonnollisesti, äläkä kontrolloi millään tavalla hengitystäsi. Pidä silmät auki ja katso eteenpäin. Pyri keskittämään mielesi täydellisesti vain harjoituksen ympärille ja siitä herääviin tuntemuksiin.
Alkuvaiheessa harjoittelua saattaa esiintyä joitain ei-toivottuja ilmiöitä, kuten tärinää, jalkojen puutumista, hartioiden jäykkyyttä ja rinnanahdistusta. Yleensä nämä oireet häviävät jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen. Jos ei, niin esimerkiksi jatkuva hartioiden jäykkyys voi kertoa väärästä asennosta. Säännöllisen harjoittelun myötä voit alkaa tuntemaan kehossasi mielenkiintoisia harjoittelun aikaisia tuntemuksia. Yleisin näistä lienee kevyt nipistely ja puutuminen, joka alkaa usein sormista ja leviää sitten pikku hiljaa koko kehoon. Tätä ilmiötä kutsutaan “sisäiseksi voimaksi”.
Valio ja ruoansulatus
Yksi vuoden parhaista haastatteluista
Antti Heikkilä oli tiistaina Bassoradion haastateltavana. Tuossa loistavassa haastattelussa käytiin läpi mukavan laajasti erilaisia epäkohtia aina lääketeollisuudesta viljoihin… Voit ladata tämän haastattelun tästä linkistä.
Kiitos Juhalle tästä vinkistä ja linkistä!
Sepin jooga- ja terveysviikonloppu
Markkinoin mielelläni kaikkea hyvää, kuten tätä Sepin jooga- ja terveysviikonloppua Villavertessä. Seppo on ollut taas koko talven Intiassa hakemassa lisää oppia jooga ja yrttiasioihin liittyen. Eli mies kyllä tietää, mistä puhuu. Loistava tilaisuus tutustua joogaan, terveellisempään elämään ja ennen kaikkea huipputyyppeihin! Haluaisin osallistua, mutta minulla on juuri tuon kurssin aikana niin paljon kaikenlaista hässäkkää, että en millään sinne pääse…
Valion Olo
Valio on näköjään lykännyt markkinoille jälleen yhden uuden “terveysjogurtti” tuotesarjan, joka lupaa auttaa vatsan toimintaa. Juuri näin. Taas yksi hyväkatteinen yliprosessoitu tuote kaupan valikoimiin. Tehokkaan markkinoinnin, eli siis aivopesun seurauksena ihmiset saadaan ostamaan pikkuinen pönikkä pitkälle prosessoitua maitoa ja maksamaan siitä ihan posketon hinta. Ei Valio ajattele vatsasi vaan oman bisneksensä hyvinvointia. Valiolla on varmasti hyvä olo.
Jotkut helpoimmin höynäytettävistä uskovat nopeasti, että heidän ruoansulatuksena on jonkun jogurtin varassa. Ja näitä hyväuskoisia riittää, ainakin jos katsoo kauppajonossa ihmisten ostoskoreja… Ruoansulatus on ihan yhtä luonnollinen prosessi kuin hengittäminen. Ei siihen tarvita avuksi Valiota.
Ei sen puoleen, ihmiset kärsivät nykyään runsaasti ruoansulatusongelmista. Niitä ei kuitenkaan kannata yrittää lähteä korjaamaan millään “terveysjogurteilla” vaan terveellä järjellä. Useimmissa tapauksissa riittää, että pureskelee ruokansa kunnolla ja katsoo edes hieman mitä suuhunsa pistää. Tarvittaessa ruoansulatukseen voi pistää vauhtia nauttimalla noin puolituntia ennen ateriaa karvasaineita, kuten kotimaista voikukanjuurta. Eikä pidä unohtaa myöskään maitohappobakteereita, joten kunnon hapantuotteiden syöminen on enemmän kuin suositeltavaa. Syytä on myös muistaa se, että yllättävän suuri osa ruoansulatusongelmista voi johtua maksan vajaatoiminnasta. Eli maksan säännöllinen hoito on tätäkin asiaa silmälläpitäen tosi tärkeä juttu…
Maailman puhtaimmat lisäaineet!
Silminnäkijä ohjelmassa käsiteltiin maanantaina aihetta, josta ei Suomessa kuule juuri puhuttavan. Eli syömämme ruoan laadusta. Ohjelmassa keskityttiin lähinnä lisäaineisiin ja ruokamme yliprosessointiin, jossa tavoitteena on pitkä hyllyikä ja mahdollisimman alhaiset kustannukset. Lopputuloksena on sitten se, että leipä ei ole leipää ja kinkku ei ole kinkkua, vaan jotain syötäväksi kelpaamatonta mössöä. Homma on mennyt Suomessa niin villiksi, että ruokakaupasta ei tahdo enää löytää aitoa ja laadukasta ruokaa.
Ohjelmassa haastateltiin “Eviran kahta parasta asiantuntijaa”. En tiedä mistä tunteeni kumpuaa, mutta nämä asiantuntijat vaikuttivat olevan jotenkin hieman pihalla asioista. Lisäksi rivien välistä pystyi lukemaan helposti sen, että Evira puolustaa tiukasti vallitsevaa tilannetta. Ja onhan Evira käytännön toimillaankin tehnyt selväksi sen, että kunnon tehotuotanto ja pitkälle jalostaminen on se, mitä he Suomeen haluavat. Evira jahtaa mielipuolisesti luomuviljelijää, joka ei suostu pastöroimaan hapankaaliaan, mutta silittää esimerkiksi Myllyn Parasta, joka on saanut tungettua tacostickiinsä niin paljon kemiaa, että jo tuoteselostetta lukiessa iskee päänsärky. Eviran myötävaikutuksella Suomesta on tehty tehotuotannon ja pitkälle jalostamisen esimerkkivaltio, jossa juhlii ketjumarketit, jättimäiset ruoan jalostajat ja lopulta sitten lääkeyhtiöt.
Tilanteesta on helppo syyttää muita, mutta on kuitenkin syytä on muistaa se tosiasia, että mehän sitä moskaa sieltä kaupasta kannamme kotiin. Jostain syystä me suomalaiset olemme tiettyjen asioiden suhteen käsittämättömän sinisilmäistä kansaa. Uskomme kaiken, mitä viranomainen sanoo ja luotamme ruokakauppojen valikoimiin. Silminnäkijä ohjemassa haastatellut kuluttajat antavat varsin hyvän läpileikkauksen siitä, kuinka pihalla me olemme vallitsevasta tilanteesta. Lisäaineet ei kiinnosta, mutta mm. kalorit ja vähärasvaisuus on se mitä tuijotetaan. Siinä vaiheessa kun eräs haastateltava herrasmies totesi, ettei ruoan laadulla ole väliä, minulta meinasi päästä itku.
Ai niin, mutta kaikesta huolimatta Suomessa on maailman puhtaimmat lisäaineet! Tämmöiseen kommenttiin törmäsin Uuden Suomen uutisen yhteydessä, jossa uutisoitiin tuosta Silminnäkijä ohjelmasta. Satiiri on vaikea laji, mutta toivoakseni tässä kommentissa oli kyse siitä…
Mitkä luomuna?
Niin, mitkä syömästämme ruoasta olisi erityisen tärkeää nauttia luomuna? Yleensä kuulee mainittavan sen, että ulkomailta tuodut hedelmät ovat ne pahimmat myrkkypommit, mutta todellisuudessa suurimmat ongelmat löytyvät lähempää kuin luulemmekaan.
Torjunta-ainejäämien suhteen on maalaisjärjellä ajateltuna syytä tarkastella syömiemme ruokien määriä. Jos miettii vaikka keskimääräistä suomalaista kuluttajaa, niin hän syö vuositasolla huomattavan määrän perunaa, viljoja, lihaa ja maitotuotteita. Jos syö viikossa 3 kiloa perunaa ja 200 grammaa avokadoa, niin on melko selvää kumpi näistä kannattaa syödä luomuna. Tähän kun vielä lisätään se tosiasia, että kotimainen tehotuotettu peruna on todellinen torjunta-ainepommi, jota ruiskutellaan kesän aikana useaan kertaan. Sama asia viljojen suhteen.
Ulkomailta tuodut hedelmät ovat torjunta-aineiden suhteen ehkä todellisuutta huonommassa maineessa. Monessa tapauksessa kuorittavien hedelmien kuori antaa yllättävän hyvän suojan myrkkyjen suhteen, joten tilanne ei ole ehkä niin paha mitä kuvitella saattaa. Itse en kuitenkaan kovin mielelläni syö muita kuin luomulaatuisia hedelmiä. Tosin avokadoa lukuun ottamatta hedelmiä tulee käytettyä melko vähän, koska kotimaiset marjat ovat monessa mielessä niin paljon parempi vaihtoehto.
Syö mahdollisuuksien mukaan aina luomuna:
Kaikki pähkinät
Ulkomailta tuotu paprika (tunnetusti todellinen torjunta-aine kuningas)
Mansikat ja vadelmat
Kahvi
Viljat (leivät, jauhot ja kaljat)
Perunat
Lihat
Maitotuotteet
Kananmunat
Viinirypäleet
Päärynät
Persikat
Ulkomaiset tomaatit ja kurkut
Selleri
Myrkyttömyys on vain yksi tekijä, mikä tekee luomusta niin paljon paremman vaihtoehdon. Eroja on sen verran paljon, että oikeastaan luomua ja tehotuotettua ruokaa ei pidä edes verrata keskenään. Kyseessä on kaksi aivan erillaista tuotetta, kuten Matti Kykkänen luomulehden haastattelussa toteaa:
Toinen hyvä poiminta lehdestä:
Annalle voin vastata, että lihanjalostajien aivot ovat jäätyneet totaalisesti. Esimerkiksi HK ei runsaasta kysynnästä huolimatta edes suunnittele luomutuotteiden tuomista markkinoille… Onneksi löytyy myös poikkeuksia, kuten Pajuniemi ja Atria, joka käsittääkseni meinaa tuoda markkinoille lisää luomulihaa.
10 000 euron arvoinen kasvonaamio

Naiset ja nykyisin usein myös miehet saattavat laittaa melkoisen pinon euroja erilaisiin ihonhoitotuotteisiin. On ryppyvoidetta, silmänympärysvoidetta ja vaikka minkälaista purnukkaa. Itse en näistä voiteista tiedä muuta kuin sen, että ne ovat hirmu kalliita ja niihin saa elämänsä aikana laitettua helposti useammankin tonnin. Ajattelinkin neuvoa nyt yhden erittäin toimivan, mutta sitäkin edullisemman “ihonhoitotuotteen”, joka on helppo valmistaa kotona.
1. Osta pussillinen luomulaatuisia adukipapuja ja purkillinen parasta kookosöljyä. Hinta yhteensä noin 14 euroa.
2. Laita vaikka noin desilitra adukipapuja blenderiin ja hienonna pavut huolellisesti. Voit blendata vaikka suuremmankin satsin kerralla, jos siltä tuntuu. Säilytä jauhe tiiviissä lasipurkissa.
3. Laita noin 1-2 ruokalusikallista valmistamaasi papujauhetta kippoon ja lisää siihen vettä sen verran, että seoksesta tulee “tahnamaista”. Vettä ei siis tarvita kovinkaan paljoa.
4. Levitä tämä tahna kasvoillesi ja anna sen vaikuttaa noin 10 minuuttia, jonka jälkeen voit pestä sen pois. Viimeistele hoito levittämällä kasvojesi iholle kookosöljyä.
Voit tehdä tämän kotikutoisen kasvojen kohotuksen pari kertaa viikossa. Liian tiheää käyttöä kannattaa välttää, sillä se voi ruveta ärsyttämään ihoa. Kannattaa myös varoa silmänympärysihoa, koska se ei välttämättä tykkää tästä käsittelystä.
Tämä resepti on käsittääkseni peräisin Japanista, jossa jo vuosisatoja sitten mm. geishat huolehtivat ihonsa nuorekkuudesta tämän menetelmän avulla.
Iloisia uutisia!
Leipä ei maistu suomalaisille.
Suomalaiset söivät viime vuonna nelisen prosenttia vähemmän leipää kuin edellisenä vuonna ja seitsemisen prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Alenevat myyntiluvut huolettavat leipomoteollisuutta.
Syynä leivän myynnin laskuun pidetään muun muassa sitä, että kuluttajat syövät paketista nykyään jokaisen palan kun vielä takavuosina kuivaksi ehtinyt leipä heitettiin surutta roskiin.
Toinen kulutusta vähentävä asia lienee vähähiilihydraattisten dieettien suosion kasvu. Esimerkiksi niin sanotut karppaajat välttelevät leivän syöntiä.
Leipäteollisuus uskoo, että kulutus palaa hiljalleen entiselle tasolle.
Tilastokeskuksen tutkimusten perusteella suomalaisten leivänkulutus on pysytellyt viimeisten vuosikymmenten aikana noin 35 kilon tasolla henkilöä kohden vuodessa.
Nautintojen optimointi
Miksi mennä ruoan osalta äärimmäisyyksiin, kun vähemmälläkin voisi pärjätä? Väitän ettei esimerkiksi elinikä pitene ainakaan kovin montaa vuotta tuolla toiminnalla verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokailijaan. Perinteistä kotiruokaa syömällä pysyy kyllä terveenä. Olen syönyt aina perinteistä suomalaista ruokaa, enkä ole sairastellut vuosikausiin.
Hyvä kysymys! Tosin melko laaja sellainen. Mitä on perinteinen suomalainen ruoka? Onko se muovikääreeseen pakattu mikroateria, joka hotkitaan pastöroidun ja homogenoidun maidon kera? Vai onko se kenties tuoreista muikuista valmistettu ruoka, jonka jälkeen syödään jälkkäriksi puhtaiden metsiemme supermarjoja? Hyvällä suomalaisella ruoalla ja sillä mitä nykyään syömme, on valtava ero. Tätä nykyään suomalainen ruoka ei ole vain huonoa, se on surkeaa. Riittää kun menee kauppaan ja katselee ympärilleen. Pitkälle jalostamista, tehotuotantoa ja E-marinadia marinadin perään. On melkein häpeällistä kutsua sitä ruoaksi.
Parhaimmillaan suomalainen ruoka on erinomaista. Kotimainen luomu lienee maailman puhtainta, järvemme ovat täynnä mahtavia ruokakaloja, metsät pursuavat uskomattomia marjoja ja pohjoisesta saamme todellista gourmet lihaa, eli poroa. Ja eikä pidä unohtaa runsaita ja puhtaita luonnonlähteitämme, joiden arvoa ei pysty edes mittaamaan. Näitä faktoja katsellessa ei voi kuin harmitella nykyistä tilannetta. Miksi olemme vieraannuttaneet itsemme näistä uskomattomista nautinnoista ja valinneet niiden sijasta mikroateriat?
Itselleni ruoka edustaa nautintoa. Voin mennä joskus ruoan suhteen äärimmäisyyksiin, koska haluan maksimoida nautinnon. En syö “terveellisesti” siinä toivossa, että eläisin 110-vuotiaaksi. Sitä en ole edes ajatellut. Haluan optimoida juuri tämän hetken ja mielestäni siihen yksi parhaimmista välineistä on laadukas ruoka. Maksimoidakseni nautinnon, syön muikkujen lisäksi myös macaa ja mustikan lisäksi schisandraa. En superterveyden vaan nautinnon takia. Enkä puhu nyt pelkästään makunautinnoista ja en tarkastele asiaa ainoastaan itseni kannalta. Kun nautin, pystyn antamaan muille ihmisille enemmän, eli lisäämään heidän nautintoaan. Ja oikeastaan vasta se tekee nautinnosta nautinnon.
Laadukas ruoka voi tehdä todella ihmeellisiä asioita. Se muuttaa ihmisen. Joo, ja toki kaupan päälle voi tulla myös superterveys ja muutama kymmenen vuotta lisää elinikää… Kannattaa nautiskella!
Kalsiumpommi – Osa 2
Jos rupeat etsimään tietoa kalkkeutumiseen liittyvistä tekijöistä, tulet törmäämään muutamiin mielenkiintoisiin teorioihin, jotka kaikki ovat omalla tavallaan todistettavia ja myös järkeenkäyviä. On olemassa teoria esimerkiksi nanobakteereista tai “matriksivesikkeleiden toimintahäiriöstä”. Joku toinen taas sanoo, että syömämme kalsiumin imeytymisnopeus on ratkaiseva tekijä, kun taas toisen mielestä oleellisinta on se, että emme saa ravinnosta niitä aineita, jotka imeyttävät kalsiumia sinne, minne sen ikinä sitten pitäisikään mennä. Oli tämä teoria sitten tahansa, niin loppuviivan alla on sama tulos: Kalkkeutuminen on tosi paha juttu.
Itse olen erityisen kiinnostunut nanobakteereihin liittyvästä teoriasta. Nanobakteereista puhutaan yleisesti ottaen varsin vähän ja useimmille se on täysin tuntematon juttu. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään vasta äskettäin keksitty ilmiö, sillä Olavi Kajander raportoi ensimmäisistä nanobakteerilöydöistä jo vuonna 1993. Sen jälkeen nämä nanobakteerit ovat herättäneet kansainvälisissä tiedepiireissä valtavasti keskustelua ja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Joidenkin mielestä ne ovat vain vaarattomia kiteitä, kun taas toiset ovat valmiista laittamaan päänsä pantiksi sen puolesta, että nanobakteerit ovat eläviä mikrobeja, jotka aiheuttavat valtaosan kärsimistämme sairauksista. Esimerkiksi David Wolfen koko mission ydin keskittyy näiden nanobakteereiden ympärille.
Nanobakteerit ovat pienen pieniä kananmunanmuotoisia rakenteita. Ne ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa viruksien kanssa. Niillä on kova luinen kuori ja ne pystyvät kopioitumaan kuten elävät organismit. Nanobakteerit tuhoutuvat esimerkiksi antibioottien tai voimakkaan säteilyn vaikutuksesta, mutta ymmärtääkseni niistä ei ole tehty DNA löytöä.
Nykyään jopa ne skeptisimmät tiedemiehet ovat joutuneet muuttamaan kantaansa näiden kiisteltyjen nanobakteereiden suhteen. Tosin esimerkiksi Kajander ei enää puhu mielellään nanobakteereista vaan mieluiten kalkeuttavista nanopartikkeleista. Oli termi nyt sitten mikä tahansa, niin viime vuosina on saatu kohtalaisen vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että kalkkeutumista voidaan ehkäistä nanobakteereita vastaan suunnitellulla lääkearsenaalilla. Tämä todistaa ainakin osaltaan sen teorian, että nanobakteerit ovat merkittävä tekijä kalkkeutumisen suhteen.
Mistä nämä nanobakteerit sitten tulevat kehoomme? Iältään nanobakteerit ovat ikivanhoja, jotka kestävät aivan äärimmäisiä olosuhteita. Niitä löytyy eniten vanhoissa sedimenteissä ja erityisesti maasta kaivetusta liidusta, josta tehdään suurin osa kalsiumvalmisteista. Länsimaalaisille hyvin keskeisiä nanobakteerilähteitä ovat kalkkivalmisteiden lisäksi erityisesti maito, liha ja vesi. Nanobakteerit käyttävät koteloitumiseensa todennäköisesti eniten kalsiumia, mutta myös mm. raskasmetalleja, jotka ovat tunnetusti myrkkyä immuunijärjestelmällemme. Näin ollen immuunijärjestelmämme on usein melko puolustuskyvytön näitä “koteloituneita nanobakteereita” vastaan ja ne saavat temmeltää rauhassa. Jos ajatellaan maalaisjärjellä, niin nykyään nanobakteerit viettävät parasta elämää ikinä, sillä jokainen tietää sen, että kehomme on ihmisen historiassa “myrkyllisempi”, kuin koskaan aiemmin. Mielestäni tämä selittää ainakin osaltaan sen, että kärsimme näinä päivinä suurissa määrin kalkkeutumisen aiheuttamista ongelmista, jotka voivat alkaa jo hyvinkin nuorena. On varmasti myös syytä mainita se, että nanobakteerit tykkäävät hakeutua sellaisiin paikkoihin, jossa niiden elämä olisi mahdollisimman helppoa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka nivelet.
Kalkkeutumisen ehkäiseminen
Monet voivat jo miettiä, että pitäisikö siis maito- ja lihatuotteiden syömistä vähentää näiden nanobakteereiden takia. No ei suinkaan. Jotkut tosin ovat vahvasti tätä mieltä, mutta itse en uskalla tehdä noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan tämänhetkisten tietojen valossa. Ilmassa on kuitenkin liikaa kysymysmerkkejä ja oletuksia. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa! Itse keskittyisin mieluummin kalkkeutumisen torjuntaan muihin keinoihin turvautumalla, koska meillä on käytössä tähän varsin hyviä työvälineitä.
1. Älä syö kalsiumlisää. Sen syömiselle ei olemassa mitään perusteita. Sitä vastoin haittavaikutukset voivat olla todella pahoja!
2. Syö mahdollisimman luonnollista ja alkuperäistä ruokaa.
3. Käytä päivittäin jotain kalkkeutumien “liuottajaa”
* MSM on kalkkeutumia vastaan taistellessa ehkäpä se tehokkain ja paras yksittäinen väline.
* Fulvic Acid
* Zeoliitti
* Sitruuna – 5 sitruunaa päivässä voi tehdä ihmeitä kivuille. Toimii myös ulkoisesti!
4. Vahvista immuunijärjestelmääsi yrttien avulla
* Pakuri, reishi, cat’s claw jne…
5. Muita toimivia välineitä
* Luontainen C-vitamiini
* Laadukkaat probiootit ja hapantuotteet.
* Voimakkaat adaptogeenit
* Krilliöljy/kalaöljy
* Marine Phytoplankton
* Zapperi. Tästä en omaa kokemusta, joten sikäli en pysty suosittelemaan. Olen kuitenkin kuullut paljon hyvää.
* Maadoittuminen
* Liikunta!
* Hieronta
* Pomppiminen ja hyppiminen. Trampoliini on hyvä juttu myös aikuisille!
Katkaisen jutun nyt tähän. Tämä oli eräänlainen pintaraapaisu hirmu laajaan aihealueeseen, joka vie helposti mukanaan… Tulen palaamaan aiheeseen tulevaisuudessa vielä useampaan kertaan. Kyseessä on kuitenkin niin tärkeä ja yleisesti ottaen väheksytty juttu, että siitä on syytä puhua.
EU:n tukiaiset ja asiaa lisäaineista
Bongasin Ollin blogista ihan mielenkiintoisen videon:
Antti Heikkilä kertoo lisäaineista
Studio 55-ohjelma, jossa Antti kertoo näkemyksiään lisäaineista.
Monet puolustavat lisäaineita tai esimerkiksi torjunta-aineita sillä, että ne eivät ole tutkimusten mukaan haitallisia. Unohdamme kuitenkin helposti 2 oleellista juttua, mitä tulee näihin lisäaineisiin tai tehoviljelyssä käytettyihin myrkkyihin:
1. Tutkimuksien kestot ovat ymmärtääkseni korkeintaan vain muutamia vuosia. On eri asia altistua myrkyille 5 vuotta kuin 50 vuotta.
2. Tutkimuksissa ei ole huomioitu millään tavalla sitä myrkkyjen kokonaismäärää mille altistumme päivittäisessä elämässämme. Miten esimerkiksi joku kasvinsuojeluainejäämä reagoi kehossamme yhdessä ilmansaasteiden ja lisäaineiden kanssa? En tiedä kemiasta juuri mitään, mutta koulun kemiantunneilta muistan varsin hyvin sen, että jo pienet määrät tiettyjä aineita voivat reagoida voimakkaasti keskenään. Voikin vain arvailla, että mitä nämä nauttimamme kemikaalikoktailit tekevät meille.
Eli me olemme koe-eläimiä, joilla näitä juttuja testataan…
Raakaa ravintoa
Törmään todella usein kysymyksiin, missä tiedustellaan raakaravinnosta: Olisiko syytä siirtyä pelkkään raakaravintoon tai onko raakaravinto se optimaalisin juttu?
Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta näihin kysymyksiin ei voi antaa kuin huonoja vastauksia. Oikeastaan paras vastaus on se, että lopettaa näiden vastausten etsimisen. Ruoasta ja sen vaikutuksista puhuttaessa on olemassa mielestäni yksi ylivoimainen ohje: Me emme tiedä, mutta me tunnemme. Eli tässä palataan jälleen siihen itsensä kuuntelemiseen. On ihan sama mitä joku tutkimus tai auktoriteetti sanoo. Jos laajojen tutkimusten mukaan pieniä kiviä syömällä edistät hyvinvointiasi, mutta sinulle niistä kivistä tulee vatsa kipeäksi, niin ketä sinun olisi syytä uskoa?
Muistan kuinka itse taannoin etsin tietoa ja näkökulmia liittyen raakaravintoon. Mitä enemmän tuota tietoa etsin, sitä vähemmän minulla oli vastauksia. Löydät nimittäin jokaiseen kysymykseen vähintään 2 pätevää ja toisensa kumoavaa vastausta. Hulluksi siinä tulee, kun näitä asioita rupeaa kaivamaan. Lopulta onneksi ymmärsin sen, että pitää vain syödä sitä mitä haluaa, mistä saa nautintoa ja mikä suo hyvän olon. Millään muulla ei ole väliä.
Jos jotain kiinnostaa, niin tuo 100% raakaravinto ei sovi itselleni. Se ei vain yksinkertaisesti toimi kohdallani. Kesällä saattaa tulla elettyä pitkiäkin aikoja ilman kuumennusta, paistamista ja hauduttamista, mutta näin talvella lihapadat porisevat aika tiheään. Jo ajatuksen tasolla elämä ilman kalakeittoa, pitkään haudutettua paistia, kaalilaatikkoa tai muita vastaavia herkkuja tuntuu ihan mahdottomalta…
Ilmanpuhdistimet
Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa litran verran ruokaa ja kaksi litraa vettä, mutta vähintään 15 000 litraa ilmaa. Tyypillisessä tapauksessa reilusti yli 90 prosenttia tästä ilmasta on sisäilmaa. Onkin sanomatta selvää, että sisäilman laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Ilmanpuhdistimen hankinta on mielestäni yksi parhaista investoinneista, mitä voimme itsellemme tehdä. Koneellinen ilmanpuhdistus on usein enemmän kuin tarpeellista, vaikka asunnossasi ei olisikaan mitään varsinaista sisäilmaongelmaa. Toisaalta sisäilma on lähes poikkeuksetta ongelmallista, koska se on täynnä pölyä, mikrobeja ja erilaisia kaasumaisia aineita.
Itselläni on kokemusta kolmesta ilmanpuhdistimesta, joista tällä hetkellä minulla on käytössä Electrolux Oxygen Z9124 ja Airstatic SA5 nimiset laitteet. Electroluxin ilmanpuhdistin on tavallinen aktiivihiilisuodatin ja HEPA-suodatin kombo, mutta tuossa Airstaticin laitteessa on lisäksi myös UV-valo, fotokatalyyttinen hapetus ja ionisaattori. Electroluxin laite on ihan ok, mutta mielestäni tuo Airstaticin ilmanpuhdistin on ihan eri ulottuvuudessa. Etenkin ionisaattori on loistava juttu! Lisäksi Airstatic on mielestäni hinta/laatu-suhteeltaan ihan käsittämättömän edullinen.
Ilmanpuhdistimien suhteen minulla on pari vinkkiä, joiden avulla pystyt lisäämään ilmanpuhdistimien tehokkuutta jopa hyvin dramaattisesti:
1. Sijoita ilmanpuhdistin oikein. Sijoita ilmanpuhdistin sinne, missä vietät eniten aikaasi. Käytännössä tämä tarkoittaa olohuonetta ja makuuhuonetta. Ilmanpuhdistinta ei kannata pitää lattialla, vaan nosta se johonkin jalustalle noin 40-80 cm korkeuteen, jolloin sen toiminta on optimaalista. Tämä on tosin hieman laitekohtaista.
Jos olet paikantanut asunnostasi esimerkiksi homekasvuston, niin älä sijoita ilmanpuhdistinta missään tapauksessa lähelle tätä homeongelmaa. Suurena vaarana on se, että ilmanpuhdistin vain pöllyttää ja levittää mikrobeja laajemmalle alueelle. Homeesta puhuttaessa on aina hyvä muistaa se, että home ei ole vaarallista, mutta homeen tuottamat toksiinit ovat.
Syytä on myös muistaa se, että hieman ilmanpuhdistimesta riippuen, tehokas puhdistusalue on vain muutamia neliöitä. Eli jos sinulla on vaikka iso olohuone. niin sijoita puhdistin siihen osaan olohuonetta, jossa vietät eniten aikaa.
2. Teippaa HEPA-suodatin kiinni ilmanpuhdistimen runkoon. Tämän avulla puhdistus tehostuu jopa useita kymmeniä prosentteja. Jo pienen pienet aukot HEPA-suodattimen ja ilmanpuhdistimen rungon välillä vie laitteen tehosta merkittävän osan pois.
Jos epäilet sisäilmaongelmaa tai sinulla on kysyttävää sisäilmaongelmiin liittyvistä jutuista, niin voin suositella ottamaan yhteyttä Inspector Sec nimiseen yritykseen. Kyseessä on siis sama yritys, joka myy noita Airstatic-ilmanpuhdistimia. Olen nyt pari kertaa jutellut puhelimessa kyseisen yrityksen henkilökunnan kanssa ja en voi kuin ihmetellä sitä tiedon määrää, mitä heiltä saa. Kaikesta tekemisestä loistaa todellinen intohimo ja auttamisen halu. Muistan hyvin, kun soitin ensimmäistä kertaa tuonne Inspectoriin ja olisin hieman kysellyt näistä ilmanpuhdistimista. Puhelu venyi lopulta yli tunnin mittaiseksi ja sain niin paljon arvokasta tietoa liittyen sisäilmaan, että olin ihan myyty. Tuolla heidän kotisivuillaan on paljon mielenkiintoisia artikkeleita, joihin kannattaa tutustua…
Tietoa blogista
iHerb alennuskoodi
iHerbin parhaat tuotteet
Olivian nettikaupan alennuskoodi
Xoco.fi alennuskoodi
Hyvinvoinnin tavaratalon parhaat
Linkit
- Antti Heikkilän blogi
- Daily Eko
- Elämän leipä
- Foodit.fi
- Heikki Laatikainen
- Jaakko Halmetoja
- Jake Joogi
- Jussi Riekki
- Keittiökameleontti
- Limpun blogi
- Löydä lähde
- Luomulaakso
- Matkalla
- Olli Posti
- Omakohtaisia kokemuksia
- Oruko
- Pellon pientareella
- Pessi Peura
- Raakasuklaa.com
- Superfood esittely
- Veteraaniurheilijan ravintoblogi
- Wild Running

Jarkko


























