Haastattelussa Kaarlo Impola

Öljyhamppu on useimmille ihmisille vielä tuiki tuntematon juttu. Eikä ihme sillä esimerkiksi tavallisesta lähikaupasta on turha kuvitella löytävänsä hamppuöljyä tai öljyhampun siemeniä. Onneksi tilanne on pikkuhiljaa paranemassa ja yhä useammat ymmärtävät hyödyntää tämän peltojemme helmen.

Kaarlo Impola viljelee öljyhamppua Sastamalassa. Kysyin Kaarlolta muutaman kysymyksen öljyhamppuun liittyen.

Kerro ensin muutamalla sanalla itsestäsi
Olen 39- vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä. Yritystoiminta alkoi vuonna 2000 ostaessani vanhemmiltani maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Perheeseeni kuuluu vaimo (opettaja) ja kolme lasta sekä lemmikkeinä ja harraste-eläiminä koira, kaksi kissaa ja hevonen. Tuotantoeläimiä meillä ei ole.

Koulutukseltani olen maa-ja metsätieteiden ylioppilas, opintopisteitä n. 300. Valmistuminen on jäänyt muiden aktiviteettien varjoon.

Erikoiskasvien viljelystä olen ollut kiinnostunut koko viljelyhistoriani. Viljelyksessä on ollut mm. camelinaa, öljypellavaa, spelttiä, hernettä, härkäpapua ja tietenkin öljyhamppua. Tällä hetkellä tuotannossa on öljyhamppu, herne ja härkäpapu.

Mitä kuluttajan olisi hyvä tietää öljyhampusta?
Öljyhamppu on jalostettu nimenomaan siemenen tuotantoon elintarvikekäyttöön. Kotimainen lajikkeemme on FINOLA, minkä lyhyt kasvukausi ja lyhytvartisuus mahdollistaa siementen korjuun Suomessakin. Lajike on muodostettu perinteisellä valintajalostuksella vanhoista venäläisistä hamppukannoista. Koko öljyhamppu-nimitys on otettu viralliseen käyttöön Finola-lajikkeen myötä. Valtaosa ulkomailla (pois lukien Kanada, missä myös Finolla viljellään) viljellyistä lajikkeista on kuituhamppuja, joista korjataan sekä siemen että varsi. Kuituhampussa siemen on usein hieman suurempi ja kovakuorisempi kuin Finolassa.

Finolan THC-arvo (huumausainepitoisuus) on erittäin alhainen eikä kasvia voi missään olosuhteissa käyttää huumausaineena. Koska hampunviljely on kuitenkin erittäin tarkoin kontrolloitua, saa Finolaa viljellä EU:n alueella ainoastaan Suomessa.

Hamppu on voimakaskasvuinen, mutta tarkka olosuhteista. Liian märässä, kuivassa tai tiiviissä maassa kasvu voi jäädä täysin mitättömäksi. Omilla viljelyksillä hampun pituus on vaihdellut 10 cm- 250 cm välillä. Optimi sadontuoton ja korjuun kannalta olisi n. 160-180 cm:ä. Viljelykierron monipuolistajana hamppu on erinomainen. Vahva juuristo ja runsas lehtimassa kuohkeuttaa maata ja on hyvää ravintoa maaperän mikrobeille.

Kerro hieman öljyhampun terveellisyydestä.
Ravitsemuksellisesti öljyhamppu on monipuolinen ja erittäin laadukas. Siemen sisältää, per 100g, öljyä 30 g, proteiinia 25 g ja hiilihydraattia 30 g. Käydään tässä läpi lyhyesti hampun ravintosisältö osa-alueittain.

Öljy sisältää 75 % välttämättömiä rasvahappoja (omega6 ja omega3) ja hyvässä suhteessa 1:2,5. Lisäksi öljy sisältää harvinaisia rasvahappoja, gammalinoleenihappo ja stearidonihappo, mitkä ovat biokemiallisesti arvokkaita. Tutkimuksissa on havaittu, että hamppuöljyn nauttiminen saattaa auttaa esimerkiksi atooppisessa ihottumassa. Kokonaisessa siemenessä öljy säilyy hyvänä jopa vuosia ja puristettunakin useita kuukausia (viileässä ja pimeässä) korkean antioksidanttipitoisuuden vuoksi. Lisätietoa öljystä ja tutkimuksista löytyy lajikkeen jalostajan sivuilta.

Hamppu sisältää peräti 25% proteiinia ja lisäksi hampun proteiini on todellinen harvinaisuus kasvikunnassa. Hamppuproteiini koostuu 1/3 albumiinista ja 2/3 edestiinistä, mitkä molemmat ovat korkealaatuisia proteiinilähteitä sisältäen kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot. Palkokasveille tyypillisiä haitta-aineita hamppu ei sisällä vaan proteiini on helposti sulavaa sellaisenaan. Kasvissyöjille ja urheilijoille hamppu on erinomainen proteiinilähde ja kokonaisena siemenenä nautittuna siitä saa myös hyviä rasvoja, kuitua, mineraaleja ja vitamiineja reilun annoksen. Yksityiskohtaisempaa tietoa hampun sisältämistä ravintoaineista kannattaa käydä katsomassa täältä.

Hampun hiilihydraatti koostuu liukenevasta ja liukenemattomasta kuidusta. Suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kuitua, joten hamppu on oivallinen apu tähänkin ongelmaan. Valtaosa kuidusta on liukenemattomassa muodossa toimien suolen puhdistajana.

Itse en ole kuullut kenenkään saaneen minkäänlaisia vatsavaivoja hampun syömisestä. En ole kuullut myöskään yhdestäkään allergiaan viittaavasta reaktiosta. Öljyhamppu on siis paitsi terveellinen myös turvallinen valinta täydentämään ruokavaliota.

Minkälaisia öljyhampputuotteita tuotat ja mistä näitä voi ostaa?
Tuotamme tällä hetkellä myyntiin kokonaista käsittelemätöntä hampunsiementä 450 g ja 850 g pakkauksissa. Kokonaisessa siemenessä ravintoaineet säilyvät aina parhaiten, siksi näillä on lähdetty liikkeelle.

Investoinnit on tehtynä myös öljynpuristamisen aloittamiseksi. Tuotanto pääsee käyntiin kevään aikana, jos ei tule yllätyksiä. Öljy tulee myyntiin 250 ml tummassa lasipullossa ja öljyn sivutuotteena syntyvä rouhe pussitetaan, mutta pussin koko on vielä auki. Kevään aikana tulee markkinoille myös Camelina-öljy ja herne- härkäpapurouheet. Muut ovat omaa tuotantoa, mutta camelina tulee ainakin alkuun sopimuspuristamolta.

Tuotteita saa tällä hetkellä monista erikoisruokakaupoista, sekä verkkokaupoista että kivijalkakaupoista. Näitä ovat mm. Xoco, Punnitse & Säästä, Ekokauppa Ekolo, Eat & Joy, Hyvinvoinnin tavaratalo ja monet muut pienemmät liikkeet. Jos omasta lempikaupastasi puuttuu laadukkaat hampputuotteet, niin pyydä kauppaa ottamaan minuun yhteyttä. Tai laita minulle viestiä niin olen itse yhteydessä.

Itse myyn suoraan kuluttajille 5 kg:n pussia. Tilauksia otetaan vastaan sähköpostilla. Voi myös olla, että suoramyyntiä lähdetään kehittämään pidemmälle kun saadaan lisää tuotteita markkinoille.

Tuotteesi eivät omaa luomumerkkiä, mutta ilmeisesti ne ovat käytännössä luomulaatuisia?
Olen perustanut viljelymenetelmäni ns. IP-viljelyn (IP= integrated production) periaatteille. Tiivistettynä voi sanoa, että viljelyssä yhdistetään luomun ja tavanomaisen viljelyn parhaat puolet. Luomun puolelta tulee monipuolinen viljelykierto ja biologinen typensidonta. Tavanomaiselta puolelta puolestaan vähennetty maanmuokkaus ja kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden tarpeen mukainen käyttö. Uskon vakaasti, että tämä on paras tapa turvata kuluttajille laadukkaat ja turvalliset elintarvikkeet. Pidän tätä myös ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona.

Öljyhampulle ei koskaan käytetä mitään kasvinsuojeluaineita. Aineita ei hampulle ole eikä tarvetta käyttöönkään. Lannoitetta hamppu tarvitsee hyvään kasvun alkuunlähtöön, etenkin typpeä, ja tämä annetaan kylvön yhteydessä laadukkailla tarkoin testatuilla lannoitteilla. Kasvitauteja ja tuholaisia vastaan oikealla viljelykierrolla saadaan yleensä jo riittävä tulos muillekin herkemmille kasveille.

Olennainen osa tuoteturvallisuutta on myös siementen välitön kuivaus ja puhdistus sekä huolellinen varastointi.

Itse viljelijänä ja hiukan alaa tuntevana suosittelen kaikille mahdollisimman pitkälle kotimaisiin elintarvikkeisiin keskittymistä. Kotimaassakin pitää tietysti vaatia tarkat alkuperätiedot ja pyrkiä myös suosimaan tuotteita joissa toimitusketju mahdollisimman lyhyt ja ainessisältö yksinkertainen ja selkeä. Vain näin toimimalla voi varmasti tietää mitä on ostamassa. Kansainvälisessä kaupassa ei sinänsä tietenkään ole mitään vikaa ja alalla on paljon luotettavia ulkomaisia tuotteita ja toimijoita. Kansainvälisessä kaupassa liikkuu kuitenkin niin paljon tavaraa ja rahaa, että tilaisuus suuriin voittoihin pienellä vilungilla syntyy helposti. Uskon, että ajankohtainen hevosenlihajupakka on vain jäävuoren huippu.

Miksi öljyhamppua ei viljellä nykyistä enempää?
Öljyhamppu on oikeastaan hyvin nuori kasvilajike. Aikaisemminkin toki hamppua on viljelty (jopa tuhansia vuosia), mutta lähinnä kuidun vuoksi. Siementuotannon ympärille ei ole vielä kehittynyt laajaa elinkeinotoimintaa eikä kuluttajillakaan ole vielä oikein tietoa kasvista. Vanha dilemma; kun ei ole tuotantoa, ei ole kysyntää ja kun ei ole kysyntää ei ole tuotantoa. Mutta nythän juna on nytkähtänyt liikkeelle ja uskon että tuotanto pikkuhiljaa kasvaa.

Kiitos haastattelusta Kaarlo!

2 KommenttiaKommentoi

  • Minulla on juuri näitä Kaarlon hampunsiemeniä kaapissa, mutta miten niistä kannattaisi valmistaa itse mahdollisimman ravinteikasta hamppuproteiinijauhetta? Lähinnä mietin sitä liotusta ja fytiinihapon määrää hampussa, kun netin syövereissä on vähän ristiriitaista tietoa. Onko tarpeellista liotus ja entäs miten sitten idätys (vaikkei sitä ehkä kauheasti tule harrastettua)?

    Olen surauttanut ne bamixin myllyllä hienoksi jauheeksi jota on sitten kätevä ripotella jogurtin sekaan. Sitten jos ne liottaa niin ei mene enää niin helposti jauheeksi, ja aina ei tule tehtyä smoothieitakaan johon ne voisi vaan nakata kokonaisena. Ja hienompana nuo kuorenpalat on jotenkin miellyttävämpiä eikä jää niin hampaisiinkaan kiinni.

    Muuten olen kyllä todella tyytyväinen tuotteeseen, mutta tämä on hieman aina askarruttanut.

  • Hei Mimu,

    Hampunsiemen sisältää fytiinihappoa kuten muutkin siemenet. Mistäköhän on tullut netissä kiertävä tieto, ettei hampunsiemenessä olisi fytiinihappoa? Pitää tehdä jatkoselvitystä, että onko tutkimuksissa saatu kahtalaisia tuloksia.

    Itse suosin ennemmin siementen paahtamista kuin liotusta. Maku on mielestäni huomattavasti parempi näin ja suutuntumakin mukavampi. Paahdettu siemen myös jauhaantuu varmasti helpommin kuin liotettu. Siemenhän on kuitenkin erittäin rasvainen, joten jauhaminen on aina hankalaa. Lopputulos on helposti tahnamainen.

    Fytiinihapolla on tietääkseni myös havaittu olevan joitakin postiivisia vaikutuksia terveyteen. Tämä huomioiden ei ehkä kannata pyrkiä kaiken fytiinhapon poistamiseen. Itse syön ylivoimaisesti eniten siemeniä ihan sellaisenaan ja vaikutus on ollut pelkästään positiivinen :).

    t,
    Kaarlo

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista