Kalsiumpommi – Osa 2

Jos rupeat etsimään tietoa kalkkeutumiseen liittyvistä tekijöistä, tulet törmäämään muutamiin mielenkiintoisiin teorioihin, jotka kaikki ovat omalla tavallaan todistettavia ja myös järkeenkäyviä. On olemassa teoria esimerkiksi nanobakteereista tai ”matriksivesikkeleiden toimintahäiriöstä”. Joku toinen taas sanoo, että syömämme kalsiumin imeytymisnopeus on ratkaiseva tekijä, kun taas toisen mielestä oleellisinta on se, että emme saa ravinnosta niitä aineita, jotka imeyttävät kalsiumia sinne, minne sen ikinä sitten pitäisikään mennä. Oli tämä teoria sitten tahansa, niin loppuviivan alla on sama tulos: Kalkkeutuminen on tosi paha juttu.

Itse olen erityisen kiinnostunut nanobakteereihin liittyvästä teoriasta. Nanobakteereista puhutaan yleisesti ottaen varsin vähän ja useimmille se on täysin tuntematon juttu. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään vasta äskettäin keksitty ilmiö, sillä Olavi Kajander raportoi ensimmäisistä nanobakteerilöydöistä jo vuonna 1993. Sen jälkeen nämä nanobakteerit ovat herättäneet kansainvälisissä tiedepiireissä valtavasti keskustelua ja mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Joidenkin mielestä ne ovat vain vaarattomia kiteitä, kun taas toiset ovat valmiista laittamaan päänsä pantiksi sen puolesta, että nanobakteerit ovat eläviä mikrobeja, jotka aiheuttavat valtaosan kärsimistämme sairauksista. Esimerkiksi David Wolfen koko mission ydin keskittyy näiden nanobakteereiden ympärille.

Nanobakteerit ovat pienen pieniä kananmunanmuotoisia rakenteita. Ne ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa viruksien kanssa. Niillä on kova luinen kuori ja ne pystyvät kopioitumaan kuten elävät organismit. Nanobakteerit tuhoutuvat esimerkiksi antibioottien tai voimakkaan säteilyn vaikutuksesta, mutta ymmärtääkseni niistä ei ole tehty DNA löytöä.

Nykyään jopa ne skeptisimmät tiedemiehet ovat joutuneet muuttamaan kantaansa näiden kiisteltyjen nanobakteereiden suhteen. Tosin esimerkiksi Kajander ei enää puhu mielellään nanobakteereista vaan mieluiten kalkeuttavista nanopartikkeleista. Oli termi nyt sitten mikä tahansa, niin viime vuosina on saatu kohtalaisen vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että kalkkeutumista voidaan ehkäistä nanobakteereita vastaan suunnitellulla lääkearsenaalilla. Tämä todistaa ainakin osaltaan sen teorian, että nanobakteerit ovat merkittävä tekijä kalkkeutumisen suhteen.

Mistä nämä nanobakteerit sitten tulevat kehoomme? Iältään nanobakteerit ovat ikivanhoja, jotka kestävät aivan äärimmäisiä olosuhteita. Niitä löytyy eniten vanhoissa sedimenteissä ja erityisesti maasta kaivetusta liidusta, josta tehdään suurin osa kalsiumvalmisteista. Länsimaalaisille hyvin keskeisiä nanobakteerilähteitä ovat kalkkivalmisteiden lisäksi erityisesti maito, liha ja vesi. Nanobakteerit käyttävät koteloitumiseensa todennäköisesti eniten kalsiumia, mutta myös mm. raskasmetalleja, jotka ovat tunnetusti myrkkyä immuunijärjestelmällemme. Näin ollen immuunijärjestelmämme on usein melko puolustuskyvytön näitä ”koteloituneita nanobakteereita” vastaan ja ne saavat temmeltää rauhassa. Jos ajatellaan maalaisjärjellä, niin nykyään nanobakteerit viettävät parasta elämää ikinä, sillä jokainen tietää sen, että kehomme on ihmisen historiassa ”myrkyllisempi”, kuin koskaan aiemmin. Mielestäni tämä selittää ainakin osaltaan sen, että kärsimme näinä päivinä suurissa määrin kalkkeutumisen aiheuttamista ongelmista, jotka voivat alkaa jo hyvinkin nuorena. On varmasti myös syytä mainita se, että nanobakteerit tykkäävät hakeutua sellaisiin paikkoihin, jossa niiden elämä olisi mahdollisimman helppoa. Esimerkkinä mainittakoon vaikka nivelet.

Kalkkeutumisen ehkäiseminen
Monet voivat jo miettiä, että pitäisikö siis maito- ja lihatuotteiden syömistä vähentää näiden nanobakteereiden takia. No ei suinkaan. Jotkut tosin ovat vahvasti tätä mieltä, mutta itse en uskalla tehdä noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan tämänhetkisten tietojen valossa. Ilmassa on kuitenkin liikaa kysymysmerkkejä ja oletuksia. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa! Itse keskittyisin mieluummin kalkkeutumisen torjuntaan muihin keinoihin turvautumalla, koska meillä on käytössä tähän varsin hyviä työvälineitä.

1. Älä syö kalsiumlisää. Sen syömiselle ei olemassa mitään perusteita. Sitä vastoin haittavaikutukset voivat olla todella pahoja!

2. Syö mahdollisimman luonnollista ja alkuperäistä ruokaa.

3. Käytä päivittäin jotain kalkkeutumien ”liuottajaa”
* MSM on kalkkeutumia vastaan taistellessa ehkäpä se tehokkain ja paras yksittäinen väline.
* Fulvic Acid
* Zeoliitti
* Sitruuna – 5 sitruunaa päivässä voi tehdä ihmeitä kivuille. Toimii myös ulkoisesti!

4. Vahvista immuunijärjestelmääsi yrttien avulla
* Pakuri, reishi, cat’s claw jne…

5. Muita toimivia välineitä
* Luontainen C-vitamiini
* Laadukkaat probiootit ja hapantuotteet.
* Voimakkaat adaptogeenit
* Krilliöljy/kalaöljy
* Marine Phytoplankton
* Zapperi. Tästä en omaa kokemusta, joten sikäli en pysty suosittelemaan. Olen kuitenkin kuullut paljon hyvää.
* Maadoittuminen
* Liikunta!
* Hieronta
* Pomppiminen ja hyppiminen. Trampoliini on hyvä juttu myös aikuisille!

Katkaisen jutun nyt tähän. Tämä oli eräänlainen pintaraapaisu hirmu laajaan aihealueeseen, joka vie helposti mukanaan… Tulen palaamaan aiheeseen tulevaisuudessa vielä useampaan kertaan. Kyseessä on kuitenkin niin tärkeä ja yleisesti ottaen väheksytty juttu, että siitä on syytä puhua.

6 KommenttiaKommentoi

  • Erityiskiitos Casperille ja Jaakolle asiaan liittyvistä tiedoista ja avartavista näkemyksistä!

  • Kiitos linkistä Entomba!

    Olen kuullut myös sellaisen teorian, että veren ”liiallinen” kalsium- ja D-vitamiinipitoisuus kalkkeuttaa pahasti munuaiskeräsiä. En tosin sitten tiedä yhtään, että mitä tuo liiallinen D-vitamiinipitoisuus sitten käytännön tasolla tarkoittaa.

  • Osaatko äkkiseltään sanoa, paljonko pitäisi syödä esim. manteleita ja kuivattua nokkosta päivässä, että saisi tarpeeksi kalsiumia. Tiedän että kalsiumia saa vaikka mistä, sillä olen ollut vegaani enkä vieläkään käytä paljon maitotuotteita. En vain ole koskaan laiskuuttani alkanut punnitsemaan ja laskemaan tarpeellisia määriä ja siksi syön kalsiumtabuja (ja Devitol-tippoja). Kokoiselleni 55-kiloiselle pitäisi varmaankin 400 mg Ca riittää päivässä.

    Mitä mieltä olet Valion luomuedamista? Ainekset: pastöroitu luomumaito, suola, hapate ja happamuudensäätöaine (kalsiumkloridi). Kas kas, mihinkähän tuota viimeistä oikein edes tarvitaan???

  • Hei,

    Omasta mielestäni kalsiumlisät ovat turhia ja haitallisia, enkä näe niiden syömisen olevan perusteltua. Kalsiumin saannin suhteen huolet ovat turhia, eikä sitä tarvitse edes ajatella…

    Tuo Valion juusto olisi varmasti muuten ihan hyvää, mutta siihen on käytetty pastöroitua maitoa, joka pilaa koko juuston…

  • Kalsium, D3 ja K2

    Verisuonten kalkkeutuminen ei johdu nautitun kalsiumin määrästä, vaan siitä kuinka hyvin se imeytyy ja suuntautuu luustoon. Paras kalsiumin lähde on musta seesaminsiemen. Kalsiumin imeytymisessä keskeistä on D3-vitamiini, jota pitäisi nauttia ainakin talvisaikaan Suomessa 5000-10 000 IU päivässä. K2-vitamiini ohjaa kalsiumin luihin eikä versiuoniin.

    Käytä vain raakamaitotuotteita

    Ehkä haitallisimmat verisuonten kalkkeuttajat Suomessa ovat pastöroidut ja homogenisoidut maitotuotteet. Homogenisoinnin yhteydessä maitorasva muutetaan mikropartikkeleiksi, ja maidon kolesteroli oksidoituu prosessissa. Raakamaitotuotteiden kolesteroli ei siis tukkeuta verisuonia vaan oksisoitunut kolesteroli ( jota myy tunnettu suomalainen maitoalan monopoli ).

    T: Tristan Trefoil

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista