Kapuloita rattaissa – Pentti Kossila

Vuosien saatossa on aina silloin tällöin pintaan pulpahtanut tyyppejä, jotka ovat uskaltaneet sanoa ”totuuden” ravitsemuksesta, sairausteollisuuden toimista ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Nykyään näitä toisinajattelijoita alkaa olemaan jo runsain mitoin, mutta jos miettii aikaa vaikkapa 20-vuotta taaksepäin, oli tilanne ihan toisenlainen. Asioista ei tuolloin yksinkertaisesti uskallettu puhua samalla tavalla kuin nyt ja lisäksi tiedon levittäminen oli erittäin vaikeaa sekä kontrolloitua. Nykyään kuka tahansa saa näkemyksensä esille sosiaalisen median avulla, mutta aiemmin olit täysin lehtitalojen, radion, television ja kustantamojen varassa.

Ajattelin esitellä tässä kevään aikana muutaman todellisen uranuurtajan, jotka ovat tehneet vuosien saatossa arvokasta työtä ihmisten herättelemiseksi. Tämän teen jo ihan sen takia, että monet heidän kirjoittamistaan ajatuksista sopivat täydellisesti nykypäivään.

Ensimmäisenä haluan esitellä Pentti Kossilan, joka oli tunnettu taidokkaista hoitokeinoista ja erittäin terävästä kynästä. Kossila joutui tietojeni mukaan aina ajoittain kahnauksiin viranomaisten kanssa, jotka eivät hyväksyneet hänen hoitometodeitaan ja sivalluksia sairausteollisuutta kohtaan. Kossila oli erikoistunut erityisesti reumapotilaiden hoitoon ja hänen neuvoja kuuntelemalla saivat useat tuhannet reumasairaat apua vaikeaan vaivaansa.

Pentti Kossila on kirjoittanut kolme kirjaa. Jos satut törmäämään näihin Kossilan teoksiin, niin suosittelen lukemaan. Kossilan ruokavaliosuosituksiin kannattaa kuitenkin suhtautua hieman varauksella ja syytä on myös muistaa se, että Kossilan neuvomien lisäravinteiden osalta on nykyään tarjolla huomattavasti parempia vaihtoehtoja. Kirjojen keskeinen sanoma ei kuitenkaan ole pölyyntynyt kuluneiden vuosikymmenten aikana. Tässä muutama satunnainen lainaus Kossilan tuotannosta:

Kun lääketehtaat rasvaavat virkamiehiä, on lääkintöhallituksen kanta kaikkeen luonnolliseen kielteinen. Sellaiset vapaudet vain paljastaisivat muiden hoitomuotojen paremmuuden ja ehkä turvallisuudenkin. Kun estetään kaikki sellaiset sairauksien hoitomuodot, jotka eivät jo kuulu olemassa olevaan järjestelmään, pysyy kansa pimennossa ja ottaa nöyrästi vastaan sen, minkä viralliselta taholta sattuu saamaan. Suurena mallina ja esikuvana on FDA, joka kieltää USA:n alueella tapahtuvat luonnonmukaiset hoidot. Tämä siksi, että ”ei voida osoittaa niiden turvallisuutta”. Sama vanha litania, mutta totta siinä mielessä, ettei ns. virallinen lääketiede olekaan niitä tieteellisesti tutkinut, eikä aiokaan tutkia.

Kansamme väkimäärä nousi 50 vuodessa 1939-1989 3,7 miljoonasta 5 miljoonaan, eli 35%. Lääkärien määrä nousi 1347:stä 11 372:teen (1987) eli noin 750%. Viisikymmentä vuotta sitten ei sairaaloissa ollut tungosta. Nyt on, voisiko sanoa kaaos. Meillä on terveyskeskukset, mutta sitä terveyttä saa kyllä hakea. Eikö sairauskeskus olisi parempi nimi? Asiakkaat ovat sairaita ja pysyvät sairaina, lääkärit ovat väsyneitä, hoitajat ovat työn raskaan raadannasta sekaisin, mutta pakolla lääkintöhallitus riisti terveyskaupoilta terveys-sanan hämätäkseen kansalaisia.

Vanhusten lääkityksestä on tullut mahtava bisnes. Vanhustentalojen mummot ja vaarit suorastaan kyllästetään erilaisilla myrkyillä puolihorteeseen. Kerran eräs 80-vuotias mummo Lahdesta kääntyi puoleeni. Hänet uhattiin viedä mielisairaalaan, ellei hän suostuisi ottamaan lääkkeitä.

Yhteiskunnan päättäjien olisi syytä kysyä lääkkeenvalmistajilta solumyrkkyjen, eli sytostaattien suunnatonta kalleutta. Mikä myrkyssä niin paljon maksaa? Itse epäilen, että kyseessä on selvä tulonsiirto yhteiskunnalta. Yhteiskunta maksaa viulut ja sitä voidaan rokottaa tunnottomasti.

Kun lääkkeet oli saatu purkkeihin, aloitettiin maailmanlaajuinen kampanja siitä, miten kemialliset lääkkeet ovat edullisia ja välttämättömiä lisääntyvälle ihmiskunnalle. Luonnonlääkkeet eivät enää riittäisi. Näiden uusien lääkkeiden haittoja – eli myrkkyvaikutuksia ei paljastettu. Nykyisinkin vain kovimmat myrkyt on jouduttu poistamaan lääkerekisteristä.

Kukaan ei kerro miespololle, että sydän ja verisuonet tarvitsevat tietyt ravintoaineet pysyäkseen terveinä. Niiden sairastuttua lääkitään niitä tarkoitukseen kehitetyillä myrkyillä, joilla ei suinkaan sairaus parane, mutta oireet pysyvät poissa. Mitä huonommin ravittu sairas ihminen on, sitä lyhyemmän ajan hän kestää näitä myrkkyjä.

Apteekkien farmaseuteista voisi kouluttaa farmalogeja, jotka viljelisivät luonnon yrttejä biologisin menetelmin.

Kun ihminen on nuori ja kokemus puuttuu kokonaan, ovat hänen tavoitteensa pinnallisia ja materiaan liittyviä. Keski-ikä jalostaa tavallisen ihmisen tavoitteita ja laajentaa hänen näkemyksiään eri elämänalueille. Materiaa ei hänkään kokonaan unohda. Sitten alkaa jalka painaa, voimat ehtyä ja pelko vakavasta sairastumisesta, jopa kuolemasta raivata entisiä tavoitteita pois. Nyt ollaan valmiita maksamaan vaikka koko vuosikymmenien uurastuksella saatu omaisuus, jos vain saataisiin menetetty terveys takaisin. Sukupolvi toisensa jälkeen kokee ja tajuaa saman ”jospa saisin aloittaa uudestaan alusta tunteen”.

9 KommenttiaKommentoi

  • Nuo ajatukset on siis kirjoitettu 25-vuotta sitten…

    Kossilan kirjat:
    Miksi sairastumme, miten parannumme. ISBN 951-0-11479-0
    Vihdoinkin ratkaisu reumasairauksiin. ISBN 951-0-13808-8
    Todelliset avaimet terveyteen. Vain sairas ihminen on tuottava – lääkärille. ISBN 951-9364-34-X

  • Heh, sattuipas sopivasti. Juuri luin Kossilan Todelliset avaimet terveyteen -kirjan. Ruokavaliosuosituksia itsekin ihmettelin hieman, käsittääkseni hänen suosittelemansa kasvisruokavalio sopii vain erittäin harvoille ihmisille. En pitänyt hänen kirjoitustyylistään, teksti oli mielestäni paikoin aika ”natsimaista”, mutta sanomahan on se tärkein. Hyvin hän suomii lääketehtaiden sponsoroimaa ”terveyden”huoltoa!

  • Joo, Kossila laukoo aika tiukkaa tekstiä noissa kirjoissaan. Itse en missään tapauksessa voisi allekirjoittaa Kossilan ruokavaliosuosituksia aivan sellaisenaan. Jo pelkästään sen takia, että ne ovat niin äärimmäisen tiukkoja…

  • Hauskaa synergiaa taas täälläkin :). Juuri mietin tässä yhtenä päivänä, mikä sen tyypin nimi olikaan, jonka neuvoilla nyt jo edesmennyt isäni pitkälti alkoi hoitaa nivelreumaansa, kun ei saanut tarpeeksi apua reumalääkäreiltä. Kossilahan se, kiitos muistutuksesta!

    Isä jätti ensimmäisenä punaisen, erityisesti sianlihan ja kahvin ruokavaliostaan pois ja jo noilla toimenpiteillä säryt vähenivät huomattavasti. Isä on hyvä esimerkki siitä, miten normilääketiede nosti kädet pystyyn hänen tautinsa edessä antoi tylyn tuomion: vain pari vuotta elinaikaa. Isä ei moiseen suostunut vaan alkoi etsiä muita hoitokonsteja juurikin näiltä sen ajan toisinajattelijoilta (miten paljon hankalampaa se olikaan kun ei ollut nettiä). Hän kasvatti mm usean vuoden ajan vehnänorasta kotona, popsi valtavia määriä vitamiineja, poistatti amalgaamipaikkansa ymym. Säryt eivät kokonaan poistuneet ja reuma ja muut sen kylkiäissairaudet jäytivät häntä edelleen, mutta lääkärin antaman tuomion jälkeen hän eli vielä monen monituista vuotta :). Hän valisti omista kokemuksistaan Heinolan reumasairaalassakin lääkäreitä, ylilääkäristä lähtien ja kyllä he siellä alkoivat vähitellen uskoa, että ruokavaliolla todellakin on merkitystä reumasairaan hoidossa :).

  • Hei Aiju,

    Kiitos! Tällaisia paranemistarinoita on aina niin mukava lukea. Olisi mielenkiintoista nähdä, että mitä Suomen hurjille sairaustilastoille tapahtuisi, jos edes hieman useampi uskaltaisi toimia isäsi tavoin ja ajatella asioita omilla aivoilla…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista