Kohti parempia suorituksia

Paraskaan ruoka ei tuo kenellekään parempaa pelisilmää, Virenin voitontahtoa, messimäistä kosketusta tai Datsjukin käsiä. Mutta jokainen joka on urheillut, tietää kuinka merkittävää osaa ruoka näyttelee, kun haetaan parasta suoritusta ja optimaalista kehittymistä.

Tiistaina lähetetyssä Sportmagasinetissa keskityttiin urheilijan ravitsemukseen. Ohjelmassa tuotiin esiin suomalaisurheilijoiden puutteellinen tieto ravitsemukseen liittyvissä asioissa ja monissa maissa ollaankin tällä saralla ainakin muutama metri meitä edellä. Hienoa on kuitenkin huomata, että asiaan kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota myös täällä kotimaassa ja siitä puhutaan julkisuudessa.

Mitä ja miten urheilijan sitten pitäisi syödä? Tähän ei ole olemassa mitään tyhjentävää vastausta. Asiasta on olemassa varmasti kilometrin verran erilaisia tutkimuksia, mutta mielestäni ne voidaan periaatteessa heittää suurimmaksi osaksi roskakoriin. Näihin tutkimuksiin on toki ihan mielenkiintoista ja varmasti myös hyödyllistä tutustua, mutta usein unohdetaan se, että se suurin totuus löytyy meistä, eli itsensä kuuntelemisesta. Siinä ei paljon joku tutkimustulos ja yleinen mielipide auta jos ruokavalio ei toimi.

Hyvät urheilijat ovat taitavia itsensä kuuntelijoita ja osaavat tämän avulla muokata esimerkiksi harjoitteluaan. Myös ruokajuttujen suhteen itsensä kuuntelu on ehdoton avain menestykseen ja mielestäni onkin kovin väärin, kun urheilijoille tuputetaan ”syö näin” tai ”älä syö ainakaan näin” malleja. Menestyä voi todella monenlaisella ruokavaliolla. Tässä muutama esimerkki:

Novak Djokovic – Gluteeniton ruokavalio
Carl Lewis – Vegaani
Usain ”kananugetit ennen satasen finaalia” Bolt – Sekaruoka
Yohan Blake – Syö joka päivä 16 banaania (toki myös paljon muuta)
Venus Williams – Raakaruoka
Lolo Jones – Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Nämä urheilijat toimivat todisteina siitä, että mitään liian pitkälle meneviä pelisääntöjä ruoan suhteen urheilussa on turha laatia. Jokaisen urheilijan kannattaakin rohkeasti kyseenalaistaa vallalla olevat näkemykset ja kokeilla uusia lähestymistapoja ruokailuun oli kyseessä aamupala tai vaikka palautusjuoma.

Itselläni on ollut ilo tehdä yhteistyötä erään olympiatason urheilijan kanssa näiden ruokajuttujen osalta. Olen sitkeästi tuputtanut hänelle itsensä kuuntelun tärkeyttä. Samalla lisäravinnearsenaali on laitettu kokonaan uuteen uskoon ja mm. lääkinnälliset sienet ovat nyt osana tämän urheilijan jokapäiväistä elämää. Tulokset näemme tulevaisuudessa, mutta jo nyt signaalit ovat varsin positiivisia. Esimerkiksi huippu-urheilijalle varsin tuhoisa sairasteleminen on jäänyt kokonaan pois.

Lopuksi vielä kolme asiaa, joihin jokaisen urheilijan on hyvä kiinnittää huomiota:

Lääkinnälliset sienet
Tässä tapauksessa erityismaininnan ansaitsee Cordyceps, joka voi mm. auttaa palautumista ja parantamaan hapenottokykyä. Lisäksi ei voi kylliksi korostaa lääkinnällisten sienten tehoa taistelussa sairauksia vastaan. Ei olekaan sattumaa, että Cordyceps ja muut lääkinnälliset sienet herättävät yhä lisääntyvää innostusta urheilijoiden keskuudessa.

Urheilijoiden lisäravinteet
Suurin osa urheilijoille suunnatuista lisäravinteista on täyttä roskaa ja kannattaakin miettiä huolella mihin rahansa pistää. Massiivisen lisäravinnevuoren sijaan kannattaa panostaa rahat mieluummin yleiseen ruoan laatuun.

Myös lisäravinteiden suhteen kannattaa kiinnittää erityishuomiota niiden laatuun. Pieneltä tuntuvista puroista kasvaa lopulta aika suuri virta. Esimerkiksi monet proteiinilisät ovat usein kaikkea muuta kuin toimivia ja laadukkaita tuotteita. Joistain proteiinilisistä saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos tykkäät käyttää esimerkiksi heraproteiinia, niin huolehdi siitä, ettei käyttämäsi heraprotsku sisällä mitään ylimääräistä, kuten aspartaamia tai vaikka asesulfaami K:ta.

Monet ovat siirtyneet heraproteiinista kasviperäisiin proteiineihin, koska ovat havainneet ne käytännössä toimivimmiksi kuin sen perinteisen heraprotskun. Sekään ei ole huono vaihtoehto jos käyttää laadukasta kasvi- ja heraproteiini yhdistelmää.

Valmista palautusjuomasi itse
Palautusjuoma kannattaa rakentaa ehdottomasti alusta loppuun itse. Jos olet käyttänyt jotain valmiita palautusjuomia, niin koita huviksesi joskus vaikka jotain tällaista vaihtoehtoa. Lupaan ettet pety!

Vettä, mahlaa tai kookosvettä.
2 pussia cordyceps-juomajauhetta
Jotain laadukasta proteiinijauhetta
1-2 banaania
Kotimaista hunajaa
Macaa
100-200 grammaa mustikoita
Jotain vihreää, kuten vaikka ruukullinen tammenlehtisalaattia
Ripaus laadukasta suolaa
Laadukasta C-vitamiinia
MSM-jauhe
Jos saat käsiisi ternimaitoa, niin lorauta sitä joukkoon.

Laita ainekset blenderiin ja sekoita. Nauti hymyillen…

4 KommenttiaKommentoi

  • Itse poistaisin tuosta juomasta proteiinin (varsinkin maitopohjaisen) ja suolan(dehydraatio).
    En usko ternimaidon terveellisyyteen.
    Siirryin itse rasvattomasta maidosta raakaan lähimaitoon, mutta sitten huomasin, että parhaiten pärjään ilman maitoa kokonaan.
    Maidossa on paljon vikana, pahin on insuliininkaltainen kasvutekijä ja liika nestemuotoiinen eläinproteiini ja tai rasva.
    Äidinmaitoa join 3 ensimmäistä elinvuotta.
    Neuvolassa pitäisi kehoittaa äitejä imettämään niin pitkään kuin mahdollista, imeväisiässä luodaan loppuelämän vastustuskyky, suurelta osin äidinmaidolla.

  • Hei Kalle,

    Itse näen suolalle ja proteiinille paikkansa palautusjuomaa ajatellen. Täytyy muistaa, että proteiinin suhteen löytyy monia hyviä vaihtoehtoja aina spirulinasta heraproteiinin.

    Maidon liiallista läträämistä on tosiaan syytä välttää ja jos maitoa nauttii, niin kannattaa pitää huoli siitä, että valitsee aina mahdollisimman laadukkaan vaihtoehdon.

  • Moi Jarkko,

    Voisitko tarkentaa palautusjuoman ainesosien määriä, protsku, hunaja, maca, c-vitamiini ja msm. Aloituspaketti tilattu iherbsistä :).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista