Luomulla on väliä

Monet luomutuotteiden ”vastustajat” vetoavat lähes poikkeuksetta tutkimustuloksiin, jotka osoittavat esimerkiksi torjunta-ainejäämien vaarattomuuden. Usein kuitenkin unohdetaan se tosiseikka, että nämä tutkimustulokset ovat monella tapaa varsin arveluttavia.

1. Tutkimuksien kestot ovat ymmärtääkseni korkeintaan vain muutamia vuosia. On eri asia altistua myrkyille 5 vuotta kuin 50 vuotta.

2. Tutkimuksissa ei ole huomioitu millään tavalla sitä myrkkyjen kokonaismäärää mille altistumme päivittäisessä elämässämme. Miten esimerkiksi joku kasvinsuojeluainejäämä reagoi kehossamme yhdessä ilmansaasteiden ja lisäaineiden kanssa? En tiedä kemiasta juuri mitään, mutta koulun kemiantunneilta muistan varsin hyvin sen, että jo pienet määrät tiettyjä aineita voivat reagoida voimakkaasti keskenään. Voikin vain arvailla, että mitä nämä nauttimamme kemikaalikoktailit tekevät meille…

Kun nämä 2 kohtaa lasketaan yhteen, niin voidaan helposti todeta ettei ole olemassa ensimmäistäkään tutkimusta, joka osoittaa kasvinsuojeluaineiden vaarattomuuden. Me olemme niitä koe-eläimiä, joilla näitä aineita testataan.

Puhtauden lisäksi luomun puolesta puhuu niiden ravintoainetiheys ja maku. Esimerkiksi luomupaprikan C-vitamiinipitoisuus voi olla jopa kaksinkertainen tavalliseen paprikaan verrattuna.

Makuasioista voi aina kiistellä ja teimmekin pienen sokkotestin orastavan luomupiirimme keskuudessa. Testattavana oli 4 eri hedelmää, joista sokkotestin perusteella jokainen erotti päärynän ja omenan kohdalla luomun tehotuotetusta versiosta. Itse asiassa eron huomasi jo silmillä, sillä luomuomena ja luomupäärynä tummuivat huomattavasti nopeammin kuin myrkkyjä sisältävät vaihtoehdot.

Otin pari viikkoa sitten yhteyttä tullilaboratorioon ja kyselin heiltä tietoja eri hedelmien ja vihannesten kasvinsuojeluainejäämistä. Siellä suhtauduttiin tiedusteluuni hieman nihkeästi, eikä mitään virallista kommenttia suostuttu antamaan. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että pahimpia myrkkypakkauksia ovat omenat, päärynät, viinirypäleet, viljat ja mansikat. Tämä selviää myös Eviran sivuilta. Banaanien kohdalla käytetään aika runsaasti kemikaaleja, mutta merkittävä osa näistä myrkyistä jää kuoreen, joten toisin kuin yleisesti luullaan, niin banaanit eivät ole niitä pahimpia hedelmiä tässä suhteessa.

Toki on myös syytä huomioida se, että luomu ei aivan automaattisesti tarkoita puhtautta. Esimerkiksi vuonna 2008 Eviran testeissä 13% testatuista luomutuotteista sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Näistä yksi tuote sisälsi lisäksi jäämän, joka ylitti normaalituotannolle asetetun enimmäismäärän, joten tuotteen pääsy markkinoille estettiin. Kotimaisista luomutuotteista ei löydetty kyseisissä testeissä mitään moitteen sijaa.

Voit kuitenkin olla kohtalaisen varma siitä, että kaupassa myytävät luomulaatuiset tuoretuotteet ovat oikeasti puhtaita. Satotukun suunnalta sain sellaista viestiä, että kaikki EU:n ulkopuolelta tuodut luomuerät testataan tullilaboratorion toimesta ainakin heidän kohdallaan. En tiedä onko tämä yleinen käytäntö, mutta seula on kuitenkin ilmeisen tiheä.

Vaikka luomutuotteiden saatavuus onkin parantunut viime aikoina dramaattisesti, on matkaa kuitenkin esimerkiksi Tanskaan todella paljon. Siellä luomutuote on melkein itsestään selvä asia ja mm. monet koulut käyttävät pääsääntöisesti luomua. Olen varma, että pääsemme tuohon Tanskan tyyliseen luomuilmapiiriin joskus myös Suomessa, mutta sitä on vaikea arvioida viekö se 10 vai 50 vuotta. Ensin asenteiden on muututtava.

4 KommenttiaKommentoi

  • Todella hyvä kirjoitus taas!
    Mikähän siinä on, että lumu aiheuttaa niin paljon vastusttusta ja tunteita ihmisissä? Suureen ääneen niistä haetaan vikoja, taivastellaan tuotteiden kalleutta, mutta tavallista ei-luomu tuotetta ei kritisoida millään tapaa. Toki poikkeuksiakin on, mutta tähän itse usein törmään.

    Itse joudun usein jopa puolustelemaan luomun käyttöä, mikä tuntuu kummalliselta.
    Perheelleni luomusta on kuitenkin tullut elämäntapa, harrastus… on hienoa ja palkitsevaakin ”juosta” luomun perässä, löytää erilaisia luomu-uutuuksia joita sitten käyttää ruokavaliossaan.

    Lisäksi pidän tärkeänä, että kodin puhdistusaineet ovat eco-sertifikoituja. Kuten nekin aineet joita me perheenjäsenet läträämme itseemme, kasvoihimme, hiuksiimme jne. Itse en ainakaan enää löydä yhtään syytä, miksi laittaa kainaloihin alumiinilla ja parabeneilla höystettyjä aineita 😉

  • Hei Maija,

    Tuota vastustusta olen itsekin ihmetellyt. Ehkä se on Suomessa kuitenkin vielä sen verran uusi asia, että jo tämän takia sitä oudoksutaan.

    ”Itse joudun usein jopa puolustelemaan luomun käyttöä”

    Todella tuttu tilanne myös minulle. Aluksi tämä negatiivinen suhtautuminen raivostutti, sitten se ärsytti ja nykyään en kiinnitä siihen enää juuri mitään huomioita. Luomun edut ovat niin kiistattomat, että sen käyttöä on helppo ”puolustaa” jos sille tulee tarvetta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista