Maailman puhtaimmat lisäaineet!

Silminnäkijä ohjelmassa käsiteltiin maanantaina aihetta, josta ei Suomessa kuule juuri puhuttavan. Eli syömämme ruoan laadusta. Ohjelmassa keskityttiin lähinnä lisäaineisiin ja ruokamme yliprosessointiin, jossa tavoitteena on pitkä hyllyikä ja mahdollisimman alhaiset kustannukset. Lopputuloksena on sitten se, että leipä ei ole leipää ja kinkku ei ole kinkkua, vaan jotain syötäväksi kelpaamatonta mössöä. Homma on mennyt Suomessa niin villiksi, että ruokakaupasta ei tahdo enää löytää aitoa ja laadukasta ruokaa.

Ohjelmassa haastateltiin ”Eviran kahta parasta asiantuntijaa”. En tiedä mistä tunteeni kumpuaa, mutta nämä asiantuntijat vaikuttivat olevan jotenkin hieman pihalla asioista. Lisäksi rivien välistä pystyi lukemaan helposti sen, että Evira puolustaa tiukasti vallitsevaa tilannetta. Ja onhan Evira käytännön toimillaankin tehnyt selväksi sen, että kunnon tehotuotanto ja pitkälle jalostaminen on se, mitä he Suomeen haluavat. Evira jahtaa mielipuolisesti luomuviljelijää, joka ei suostu pastöroimaan hapankaaliaan, mutta silittää esimerkiksi Myllyn Parasta, joka on saanut tungettua tacostickiinsä niin paljon kemiaa, että jo tuoteselostetta lukiessa iskee päänsärky. Eviran myötävaikutuksella Suomesta on tehty tehotuotannon ja pitkälle jalostamisen esimerkkivaltio, jossa juhlii ketjumarketit, jättimäiset ruoan jalostajat ja lopulta sitten lääkeyhtiöt.

Tilanteesta on helppo syyttää muita, mutta on kuitenkin syytä on muistaa se tosiasia, että mehän sitä moskaa sieltä kaupasta kannamme kotiin. Jostain syystä me suomalaiset olemme tiettyjen asioiden suhteen käsittämättömän sinisilmäistä kansaa. Uskomme kaiken, mitä viranomainen sanoo ja luotamme ruokakauppojen valikoimiin. Silminnäkijä ohjemassa haastatellut kuluttajat antavat varsin hyvän läpileikkauksen siitä, kuinka pihalla me olemme vallitsevasta tilanteesta. Lisäaineet ei kiinnosta, mutta mm. kalorit ja vähärasvaisuus on se mitä tuijotetaan. Siinä vaiheessa kun eräs haastateltava herrasmies totesi, ettei ruoan laadulla ole väliä, minulta meinasi päästä itku.

Ai niin, mutta kaikesta huolimatta Suomessa on maailman puhtaimmat lisäaineet! Tämmöiseen kommenttiin törmäsin Uuden Suomen uutisen yhteydessä, jossa uutisoitiin tuosta Silminnäkijä ohjelmasta. Satiiri on vaikea laji, mutta toivoakseni tässä kommentissa oli kyse siitä…

12 KommenttiaKommentoi

  • Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon, jotka sanoo ettei ole väliä mitä syö, ruokavalio on pääasiassa pizzaa ja kokista. Ei ”tavalliset” ihmiset ajattele lisäaineita, pääasia että ruoka ”maistuu hyvälle”. Tuttavani kerran totesi yhdestä superfoodin kannattajasta, jota taannoin radiossa haastateltiin, että tuollaset joutas heittää pallo jalassa kaivoon. Surullista mutta totta, näin aika iso osa ihmisistä ajattelee.

  • Mua aina hirvittää, kun kuulen äitien suusta sen, että se on ihan sama mitä syö kunhan vatsa tulee täyteen. Jessus ja useimmin tuon olen kuullut sairaanhoitajan suusta jolla on 4 lasta.

    No hänen yksi lapsi on tytön kaveri ja yökyläilyt on mielenkiintoisia, kun mikään ei oikein kelpaa paitsi leipä ja makarooni. Kysyin kerran, kun rupes korpeemaan, kun mikään marja, vihannes tai RUOKA ei kelpaa (paitsi banaani), että mitä te oikein kotona syötte ja vastaus oli pitsaa ja hamppareita. HUOHHH. Aina on pullaa, piirakkaa, mutakakkua(siis sitä sokeri lillinki versiota jota ei pysty naamaansa tunkemaan)tai muuta makeaa pöydät täynnä. Poppareita menee varmaan 40 kilon säkki vkossa ja laitti limua sammiollinen.

  • Ohjelmassa oli asiaa, mutta melko tuttua. Mielestäni ohjelma oli tehty liian yhdeltä kantilta katsottuna. Siten, että asia alkoi jo olla itseään vastaan. Luulen, että ne jotka jo muutenkin tajuavat lisäaineiden yms. olemassa olon ja haitat niin eivät saaneet mitään uutta ohjelmasta ja ne, ”ihansamamitäsyö” tyypit saivat tukea omalle ajattelulleen.
    Ainakin itselläni nousee karvat pystyyn tollasesta 45 min ohjelman tyyliin tehdyistä jutuista, joissa niin voimakkaasti puolustetaan omaa mielipidettä, että se menee jo naurettavaksi ja liiallisuuksiin. Harmi kun hyvästäkin aiheesta saadaan tällänen tunnelma.. toivottavasti muille ei tullut samanlaista tunnetta ja ohjelma sai joitain ihmisiä ”käännytettyä”!

  • Hyviä kommentteja. Näinhän se on. Ihmisiä ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Tosin siinä vaiheessa kun sitten iskee jokin vakavampi sairaus, niin nämä ruokajutut rupeaa ainakin jossain määrin herättämään mielenkiintoa. Usein silloin kysytään neuvoa lääkäreiltä tai laillistetuista ravitsemusterapeuteilta, joiden ohjeet kyllä tiedetään…

    Meillä on jotenkin hieman vääristynyt suhde ruokaan. Ajattelemme sitä vain energianlähteenä ja kuten Ellen totesi, niin riittää, että se ”maistuu hyvälle”. Ruoka nautinnon, ilon ja lämmön tuottajana on meille ihan tuntematon käsite, eikä ”ruoka olkoon lääkkeesi” termistä ole edes kuultu. Lisäksi ihmisillä on edelleen erittäin vääristynyt käsitys terveellisestä ruoasta.

    Itse olen miettinyt pääni puhki sen suhteen, että miten suomalaiset saisi innostumaan aidosta ja laadukkaasta ruoasta. Mikään terveysvalistus ja paasaaminen ei ainakaan toimi, se on varmaa… Yksi hyvä vaihtoehto on varmasti nämä ”seksikkäät” superfoodit, jotka uppoaa markkinoinnin suhteen ainakin nuoriin. Tiedän muutamia tapauksia, joissa innostus parempaan ruokaan on lähtenyt raakasuklaasta. Toki päinvastaisiakin kokemuksia on, kuten Ellen kertoi…

  • Hei Sanna,

    Joo, ehkä ohjelma meni hieman liialliseksi ”paasaamiseksi”, mutta kokonaisuus oli mielestäni kuitenkin ihan hyvä. Ehkä asioita olisi voitu käsitellä myös laajemmalti, sillä onhan laadukas ruoka myös muuta kuin lisäaineettomuutta… Mutta jokainen minuutti, jossa näitä asioita tuodaan julkisesti esille, on erittäin arvokas juttu.

  • Voi tacostick, tosiaan äkkiä katottuna 29 E- ainetta..ohhoh! Eipä kyllä tule noita myllynparhaan tuotteita ostettua oikeastaan koskaan, jouluna torttutaikinat ainoita. Mutta kuules älä sinä päätäs puhki asti mieti, kukas meille sitten tätä blogia pitäs? 😀 Hyvä on, että jo täältä saa tietoa, ajattelemisen aihetta. Raakasuklaasta se mullakin lähti, tosin en kyllä juuri sen pidemmälle ole vielä päässyt, MSM käytössä nyt, katotaan vaikuttaako mihinkään..aika erikoista, mielenkiintoista, vuosi sitten en olis itestäni tätä uskonut. :) Jotta älä luovuta, ”Penni on miljoonan alku!”
    Teinpä tässä sellasenkin havainnon että atria on mm. italiansalaatin tuoteselosteessa lakannut käyttämästä E-koodeja, siellä lukee nyt ne aineet ihan kirjaimilla kirjoitettuina..yrittääköhän ne ”huijata” ihmisä uskomaan ettei muka sisältäis lisäaineita?! Äkkiä vois joku katsoa etteihän tässä ole yhtään E-ainetta…

  • Suomessa ruuan arvostus on syystä tai toisesta todella alhainen. Eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna Suomalaiset käyttävät todella pienen prosentin ansiotuloistaan ruokaan. Samaten ruokailuun käytetty aika päivässä on täällä lyhyt verrattuna OECD-maiden keskiarvoon. Voisi kuvitella, että pulavuosien jälkeen ruuan arvostus olisi päin vastoin kasvanut.

    Ehkä syynä on suomalaisten väitetty tiukka usko viranomaisiin, jolla meidät ensin peloteltiin pois rasvan parista. Nykyään voi lukea lehdistä vuoro päivinä, miten jotain ruokaa tai ruoka-ainetta pitäisi välttää tai käyttää lisää. Kun kukaan ei tiedä varmasti, eikä kukaan virallinen taho sano ”Kokeilkaa itse omalla kehollanne”, niin se ruokkii hällä väliä -asennetta. Moni kokee, että on paljon suurempiakin ongelmia kuin se, mitä suuhunsa laittaa, kunhan jaksaa painaa työssä/harrastuksissa/tms.

    Asiaan liittyen tiedekeskus Heurekassa Vantaalla on Bon Appétit – Syödään yhdessä näyttely tällä hetkellä. Laitan linkin tähän, mutta valitettavasti näyttelyn sivut ovat kauhea flash-kikkare.

    http://bonappetit.heureka.fi/fi/

  • Puutarhuri -> Vau! Kuulostaa tosi hyvälle tuo MSM. Siitä se pikku hiljaa lähtee ja vie helposti mukanaan…

    Väistämättä kyllä herää sellainen ajatus, että tuossa saatetaan yrittää harhauttaa kuluttajaa. Omasta mielestäni tuoteselosteessa olisi hyvä olla sekä lisäaineen E-koodi, että myös nimi.

    JR -> Hyviä pointteja! Ja tilanne on menossa edelleen huonompaan suuntaan, koska lasten ”ruokakasvatus” on ihan retuperällä. Perheissä ei puhuta ruoasta, ei syödä yhdessä ja vielä vähemmän tehdään sitä ruokaa yhdessä. Koko homma jää siis koulun varaan, jossa yläasteikäisillä taitaa olla vain yksi kotitaloustunti viikossa. Jos koko homma on tuon varassa, niin on aika epätodennäköistä, että lapset oppisivat arvostamaan ruokaa ja ruokailua sille kuuluvalle tavalla.

  • Katsoin myös ohjelman ja tosiaan, Eviran asiantuntijat saivat minut kyllä raivon partaalle ”kyllä tässä marinadissa on basilikaa, kun tämä on vihreää”. (Kyseessä oli basilika-aromi ja vihreä väri tuli pinaatista.) Aargh. Mutta ei siitä sen enempää.

    Hyvä, että ruoanlaadusta puhutaan mediassa. Useamman ihmisen pitäisi tähän herätä! Esim. äitini käyttää paljon eineksiä ym. sontaa, mutta arvottaa kotimaisuuden todella korkealle ja muutaman kerran olen saanut häneltä tunnekuohuisia puheluita ”tää leipä on leivottu Virossa, eikä tää pekoni oo suomalaista!”, kun hän on vahingossa sattunut katsomaan pakettia tarkemmin. Noh, jos sitä kautta hän pikkuhiljaa tajuaisi, että kyseisissä ruuissa on paljon muutakin pielessä..

    Kyllähän suomalaiset tietää, että kasvikset on terveellisiä, mutta kuka niitä söisi, kun eihän ne lötköksi keitetyt pakasteparsakaalit miltään maistu.. ainakaan ilman voita! Itsekin opin syömään kasviksia enemmän vasta, kun lisäsin niiden kaveriksi rasvaa (esim. voita, juustoja, kuohukermaa ym.) Ja kyllä nyt elämä maistuu! Mielestäni juuri tämä valtion rasvattomuuskampanja on aikoinaan aiheuttanut ruokamme heikon laadun. Mutta mikäs siinä kun tosiaan niin elintarvike- kuin lääketeollisuus pääsee korjaamaan voitot.

  • Moi Kermaperse,

    Olen ehdottomasti samaa mieltä, että tuo suomalaisiin iskostettu rasvapelko on omalla tavallaan ajanut ruoan laatua heikommaksi. Tosin onneksi pahin kevyt-hysteria taitaa olla taaksejäänyttä elämää…

    Sinulla blogissasi on muuten muutamia tosi upeita reseptejä!

  • Itse lisäaineallergikkona arvostan todella korkealle sitä että lisäaineet on kirjoitettu auki. Aina ei osu E-koodiraamattu kauppareissulle mukaan, ja on kiva tietää onko jokin E-koodi sitruunahappoa vai aspartaamia. Osa lisäaineista kun on ihan luonnon harmittomia aineita.

    Sen sijaan harhauttamista on muutamissa ’sokerittomissa’ makeisissa se, että makeutusaineena on esim sorbitoli mutta aromien kohdalla on aspartaami ainoastaan E-koodilla ilmoitettuna.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista