Mielen ihmeellinen voima

Jos kaksi samanikäistä miestä saa sydänkohtauksen, joka vaurioittaa heidän sydämiään yhtä paljon, niin miksi naimaton ja masentunut mies kuolee seuraavan vuoden aikana todennäköisemmin sydänvaivoihin kuin mies, joka on naimisissa eikä ole masentunut? Jos nainen kärsii nivelreumasta, niin miksi hänen tilansa on suhteellisen vakaa, kun hänen elämänsä on rauhallista, mutta pahenee, kun hän riitaantuu aikuisen lapsensa kanssa? Miksi ihmisillä, joilla on vain vähän päätösvaltaa työssään, on enemmän sydänkohtauksia ja ruoansulatuselimistöön liittyviä häiriöitä kuin heidän esimiehillään? Miten on mahdollista, että astmasta kärsivien ihmisten keuhkot toimivat paremmin, kun he alkavat kirjoittaa vastoinkäymisistään, eivätkä vain pidä näitä asioita sisällään. Ja miksi sosiaalinen eristyneisyys on yhtä suuri uhka ihmisen terveydelle kuin tupakointi, ylipaino ja liikunnan puute?

Nämä kysymykset ovat peräisin American Psychosomatic Societyn esittestä ja monen mielestä ne voivat vaikuttaa yllättäviltä. Nykyään kuitenkin myös jopa länsimaalainen lääketiede on alkanut hyväksymään sen tosiasian, että mielen yhteys terveyteen on hämmästyttävän merkittävä. Itse olen aivan varma siitä, että moderni aivotutkimus tulee osoittamaan meille tulevaisuudessa huikaisevia yhteyksiä ruumiin ja mielen välillä ja sen miten terve ruumis vaatii terveen mielen. Jatkuva pelko, huolet, ahdistuneisuus, viha ja stressi murskaavat ennen pitkään kenen tahansa terveyden…

Uskon ettei olennaisinta ole se, että mistä sitä huolta kannetaan, vaan se miten huolta kannetaan. Eli miten pystymme prosessoimaan eri kokemuksemme. Ihmisethän ovat luonnostaan hyvin prosessoivia olentoja ja me tarvitsemme keinoja rekisteröidä se, mitä meille tapahtuu. Tästä hyvänä esimerkkinä käy ikivanhat luolamaalaukset, joissa entisajan ihmiset kertoivat kokemuksistaan. Nykyään keskusteleminen ja kirjoittaminen ovat ne tavallisimmat välineet, joilla pyrimme ymmärtämään elämämme tapahtumia. Siinä vaiheessa jos emme jostain syystä pysty keskustelemaan (sosiaalinen tyhjiö) tai purkamaan muuten tuntemuksiamme ja kokemuksiamme, niin sairastuminen on hyvin todennäköistä.

Vaaralliset ravintolisät
Taannoin uutisoitiin suureen ääneen siitä, kuinka ravintolisistä ei ole mitään hyötyä ja ne voivat jopa lisätä kuolleisuutta. Uutisen luettuani minulla rupeasi soimaan välittömästi hälytyskellot. Oikeastaan jo revittelevät otsikot herättivät epäilyksiä, mutta siinä vaiheessa kun mainittiin jotain sellaista, että kalsiumlisä parantaisi terveyttä, niin olin varma tutkimuksen huonoudesta. Miten edes ravintolisien pitkäaikaista käyttöä voitaisiin luotettavasti tutkia? Tulee aivan liikaa tulkintakysymyksiä: Käyttävätkö ihmiset ravintolisinä jotain laboratoriokamaa vai tuotteita, joista ei voi edes käyttää sanaa ravintolisä, koska ne ovat täyttä ruokaa (esim. Madre Labsin C-vitamiini).

Itse olen suhtautunut jo pitkään kaikenlaisiin terveyteen liittyviin tutkimuksiin erittäin epäileväisesti. Tämä siksi, että tutkimustuloksia on niin helppo manipuloida haluamaansa suuntaan. Ja näin on käynyt myös tämän tutkimuksen osalta. Kannattaa lukea Antti Heikkilän mainio kirjoitus aiheeseen liittyen.

Heikkilän sanoin: Ainoa johtopäätös minkä tutkimuksesta voi tehdä: VIRALLINEN LAUTASMALLI ON HENGENVAARALLINEN!

PS. Kaikki New Chapterin tuotteet ovat iHerbissä vielä muutaman tunnin 20% alennuksella! Itse tilasin kalaöljyä, kurkumaa ja ehkäpä yhtä maailman parasta stressin ehkäisijää/lievittäjää.

22 KommenttiaKommentoi

  • ”Heikkilän sanoin: Ainoa johtopäätös minkä tutkimuksesta voi tehdä: VIRALLINEN LAUTASMALLI ON HENGENVAARALLINEN!”

    Itse jäin ihmettelemään tuota lausahdusta, nimittäin Heikkilä toteaa kirjoituksensa alkuosassa:

    ”Tämän tyyppinen tutkimus ei todista yhtään mitään. Ensinnäkin, tutkittavia joukkoja ei ole randomisoitu eli samanlaistettu niin elintapojen, ravinnon kuin sairauksien suhteen.”

    ”Kaiken lisäksi havainnot eivät perustuneet lääketieteelliseen tutkimukseen tai yleensä mihinkään biologiseen todellisuuteen. Kaikki, mikä koski ruokaa ja vitamiineja, perustui tutkittavien omaan ilmoitukseen ja näitä ilmoituksia kerättiin vain kolmesti 22 vuoden aikana!”

    Siispä kyseisen tutkimuksen perusteella ei myöskään pysty tekemään minkäänlaista johtopäätöstä virallisesta lautasmallista (sillä oletuksenahan ei voi olla, että korrelaatio = kausaatio). Joten tuon yllä mainitun mutkat suoraksi -tyyppisen johtopäätöksen olisi tosiaan voinut jättää väliin, mutta mielestäni Heikkilän kirjoitus sisältää kuitenkin muilta osin osuvaa kritiikkiä ko. tutkimusta kohtaan.

  • Moi,

    Itselläni ei ole kokemusta kummastakaan tuotteesta, mutta non yleinen mutu-tuntuma on se, että Frontier Naturalin tuotteet ovat laadukkaampia kuin Starwest Botanicalsin vastaavat.

  • Hieman OT:

    Jarkko, Frontierilta löytyy tomaattijauhetta valikoimista. Itellä jo toinen pussi menossa (menee käytössä tosi paljon). Ihan laadukkaan oloista ja maistuu hyvälle.

    Lähinnä sillä sanoin, kun oli joskus aikaisemmin juttua tee-se-itse ”fiesta molesta” ja tomaattijauheista. Nyt saa ainakin suht. halvalla tomaattijauhetta ja näin ollen superhyviä ”moledippejä”! :)

  • Olen aikaisemmin katsellut tuota tompskujauhetta, mutta en ole tilannut, kun en ole keksinyt mihin sitä voi käyttää :)
    S@mpan tekstistä voisi päätellä, että moneen juttuun.
    Millaisia on nämä ”mole dipit”?
    Kiitos kommenteista!

  • Myy, kannattaa kysäistä Keittiökameleontti-blogin Outilta, että olisiko hänellä kokemusta noista iherbin Irish Mosseista; http://www.evitalehti.fi/blogit/keitti%C3%B6kameleontti. Outi on ainakin käyttänyt Irish Mossia joissakin herkuissaan, ja on myöskin kirjoittanut aiheesta juttua entiseen blogiinsa: http://vegaanikahvila.blogspot.com/2011/04/salaperainen-irish-moss.html. Irish Mossia voi muuten ostaa myös Suomesta, täältä: http://www.fitnessfirst.fi/irish-moss-125g-luomu.html.

  • Tomaattijauhetta tulee laitettua vähän joka ruokaan :) Tekee kastikkeista herkullisia, joten ainakin erilaisiin kastikkeisiin lisäilen tomaattijauhetta sekä tietysti tuo edellä mainittu ”mole dippi”, joka on sekoitus erilaisia hyvänmakuisia jauheita tomaattijauheen näytellessä pääroolia. Jarkkohan tuosta omatekoisesta fiesta molesta on puhunut blogissa aiemminkin. Ja meillä oli myös jotain juttua noista tomaattijauheista aiemmin (en nyt muista, että missä ketjussa).

    David Favorin ökykallis Fiesta Mole on näitten omatekoisten sekoitusten innoittaja. Täytyy vaan todeta, että Favorin molet jää kertaheitolla kakkoseksi, kun oppii tekemään omia sekoituksia sopivassa suhteessa. Itse olen tykästynyt alle olevaan dippiin, johon dippaan kaikenlaisia kasviksia sekä juustoslaisseja.

    Esim.

    – turkkilaista/kreikkalaista jogurttia johonkin kulhoon/kippoon
    – tomaattijauhetta reilusti sekaan (laitan useamman ruokalusikallisen)
    – muita jauheita oman maun mukaan, esim. ruohosipuli, nokkonen, basilika, persilja, oregano, paprika, chili/cayenne, valkosipuli ja mustapippuri. Yleensä laitan myös hieman merisuolaa, kaakaota ja macaa joukkoon sekä nokareen tomaattipyrettä ja ruokalusikallisen oliiviöljyä.
    – kaikki ainekset lusikoidaan huolella sekaisin
    – lopputuloksena tomaattinen ja yrttinen (mahdollisesti hieman tulinen) dippi, joka maistuu ainakin meikäläisen suuhun erinomaiselta

    Noita samoja aineksia voi toki käyttää myös salaattikastikkeen tekoon, jolloin jogurtti korvataan oliiviöljyllä tai jollain muulla öljyllä.

    Sori Jarkko, offtopiccia tuli aika rajusti. Tää ois kuulunu jo Reseptit -osioon 😀

  • Voi kiitos S@mppa!
    Mulla tahtoo tuo mielikuvitus olla heikko näissä ruoka-asioissa.
    No nyt sitä on sitten tulossa ja testaan S@mpan soossit :)

    En sitä irish mossia sitten vieläkään tilannut, kun en oikein tiedä edes miten sitä käytetään. Kakkujen teosta olen silti kiinnostunut.

    Mistäs saa ostettua parhaat pähkinät sopu hintaan?
    Joko se fitness firstin tavarapula ja toimitus ongelmat on ohi?

  • Jes! S@mpalta loistavaa juttua. Suosittelen itsekin koittamaan noita omia Fiesta Mole sekoituksia. Niistä tosiaan saa itse tehtynä varsin helposti huomattavasti parempaa, kuin korkeintaa keskinkertaisesta ja yliarvostetusta Favorin kyhäelmästä. Ja joka siis maksaa aivan tolkuttoman paljon…

    Yksi hyvä paikka pähkinöiden ostoon on Vitaravinne: http://www.vitaravinne.fi/luomu-pahkinat-siemenet-c-44.html

    Itse en ole tilannut Fitness Firstistä pitkään aikaan mitään, joten en osaa sanoa tuosta tämänhetkisestä tilanteesta…

  • Myy, kirjoitin sulle eilen kommentin Irish Mossista ja sen käytöstä, mutta linkeistä johtuen postaukseni ei ole tullut vielä näkyville (monissa blogeissa linkkejä sisältävät postaukset ilmestyvät sivuille viiveellä). Kommenttini ilmestynee S@ampan dippi-kommentin edelle lähipäivinä.

    Muistan lukeneeni jostakin, että fitness firstin toimitusongelmat ovat nyt ohi, mutta en ole kuitenkaan itse tilannut sieltä koskaan.

  • Voi kiitos kaikille jelppauksesta!
    Jään odottamaan kieli pitkällä tuota Anden postausta :)

    Nyt pähkinä kaupoille.

  • Jarkko: ”Itse olen suhtautunut jo pitkään kaikenlaisiin terveyteen liittyviin tutkimuksiin erittäin epäileväisesti. Tämä siksi, että tutkimustuloksia on niin helppo manipuloida haluamaansa suuntaan.”

    Tutkimuksiin kannattaa aina suhtautua kriittisesti, ja yksittäisistä tutkimuksista saatava tieto tulisi aina suhteuttaa vallitsevan tutkimuskentän kokonaiskuvaan. Monet tutkimukset ovat metodologisesti sellaisia, että kovinkaan yleistäviä johtopäätöksiä niistä ei voi tehdä (hyvänä esimerkkinä mainittakoon tuo äskettäin julkaistu ravintolisätutkimus). Tutkimustulosten tulkinnassa kannattaa aina pyrkiä olemaan mahdollisimman objektiivinen, ollakseen rehellinen itselleen ja muille. Aina kun joku (olkoonpa se sitten Heikkilä tai joku muu bloggaaja) tulkitsee jotakin tutkimusta, jokaisen kannattaa myös itse lukaista alkuperäinen tutkimus ja tsekata, että pitävätkö tulkinnat paikkansa. Mikäli tutkimusten maailmaan haluaa perehtyä syvällisemmin, se on todella tarkkaa ja aikaa vievää puuhaa. TtM Reijo Laatikainen on kirjoittanut tutkimusten tulkinnasta asiallisen blogitekstin, joka kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukaista:

    http://www.pronutritionist.net/nain-luen-tutkimuksia/

    Reijo on viime aikoina kirjoitellut klassisista rasvatutkimuksista mainioita katsauksia, joita suosittelen myös lukemaan.

    Paljon on myös liikkeellä spekulaatioita teollisuuden sponsoroimista tutkimuksista ja tutkimustulosten manipuloinnista. Monien tutkimusten kohdalla tilastollisella kikkailulla on helppo saada tietyt tulokset näyttämään paremmilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat (esim. statiinitutkimukset). Monissa tapauksissa (esim. lääketutkimuksissa) teollisuuden rahalla on myös varmasti merkitystä (vaikkakin kyseiset spekulaatiot on aina vaikea osoittaa todeksi), mutta ei läheskään aina; tässä esim. tutkija Patrik Borgin kanta asiaan:

    http://patrikborg.blogspot.com/2011/03/ostetut-ravitsemustutkijat-koyhaa.html

    Tutkimusten kontrollointi on käsitykseni mukaan yleisesti ottaen tarkkaa. Äskettäin täällä Suomessa oli muuten tapaus, jossa erään tohtoriopiskelijan väitöskirja hylättiin, kun paljastui, että hän oli manipuloinut tutkimuksensa tuloksia. Hänen väitöskirjansa ohjanneella professorilla oli vakanssi kahdessa eri yliopistossa, toinen ulkomailla, toinen Suomessa, ja hän menetti tapauksen johdosta virkansa ulkomaisessa yliopistossa.

    Mainittakoon vielä, että Heikkilän kirjoitusten kanssa kannattaa olla tarkkana. Hänellä on joskus taipumusta lietsoa pelkoa sekä harrastaa luovaa tulkintaa ja cherry pickingiä (ks. määritelmä Wikipediasta) joidenkin tutkimusten kohdalla, ja tällä tavoin ottaa ikään kuin ”keppihevonen” itselleen siitä, mistä sen pystyy saamaan – kuten myös tuon lisäravinnetutkimuksen kohdalla kävi, eli ensin hän syyllisti muita mutkat suoriksi -johtopäätöksistä, mutta kuitenkin sortui itse samaan. Virallisissa ravintosuosituksissa olisi varmasti monien mielestä hieman korjattavaa, mutta asian perusteluun on syytä käyttää muita argumentteja kuin tuota lisäravinnetutkimusta.

    Heikkilä on näköjään kovin innostunut kaikenlaisista salaliittoteorioista, joiden kanssa kannattaa myös olla tarkkana (esim. hänen taannoinen väitteensä siitä, ettei Gaddafi ollut todellisuudessa diktaattori, oli aivan uskomaton). Kaikki kunnia Heikkilälle kuitenkin siitä, että hän on ottanut mediassa tärkeitä asioita esille, antanut terävää yhteiskuntakritiikkiä, tehnyt ansiokasta työtä kliinikkona, ja saanut lukuisat ihmiset kiinnostumaan ravinnosta ja terveydestään – ja lukuisat ihmiset ovat myöskin saaneet merkittävää apua hänen ohjeistaan. Arvostan hänen holistista lähestymistapaansa, ja blogin otsikkoon (Mielen ihmeellinen voima) viitaten todettakoon vielä, että Heikkilä tarkasteli mielen merkitystä jo ensimmäisessä kirjassaan, ”Matka omenapuuhun” (v. 1994).

    Ooops, kylläpä tuli pitkä postaus tällä kertaa :).

  • Kiitos loistavasta kommentista Ande!

    Tutkimuksiin kannattaa tosiaan suhtautua nykyisin kovin kriittisesti. Monet tutkimukset voidaan ampua alas jo pelkästään sillä, kun tutkimuksen otoskoko on niin olematon. Nämä vitsi-tutkimukset ovat nykyään todellista arkipäivää, joihin törmää jatkuvasti iltapäivälehtien sivuilla. Usein vain meta-analyysit ovat sellaisia, jotka voivat useimmissa tapauksissa antaa kohtalaisen luotettavan kuvan todellisuudesta

    Tuosta ”tutkimustuloksien manipuloinnista” on mm. Markku Myllykangas kirjoittanut osuvasti. Kirjan nimi oli muistaakseni Pharmageddon.

  • Prosenttien ihmeellinen voima, on se mitä minä suuresti hämmästelen ja ihmettelen, kun luen ”virallisia” tulkintoja tutkimuksista lehdistä tms. Tyyliin ”…kuolleisuus oli 50% pienempi lääkkeitä syöneillä, kuin….” , kun toisaalla kerrotaan, että ilman lääkkeitä ryhmääsä kuoli 2 ihmistä ja lääkkeitä syöneistä vain yksi, ja tutkittujen määrä oli satatuhatta….

  • No oliko se Gadaffi diktaattori vai ei? Onko täällä jollain siitä kokemusta?
    Jos puoli yhdeksän uutisissa sanotaan, että Gadaffi oli diktaattori, niin se ei vielä tarkoita yhtään mitään. Eipä siitä ole kauaa, kun sitä miestä ihan jenkkien toimesta kehuttiin ja yhtäkkiä, kun gadaffi ja ”muut arabi öljysheikit” sopikin, että öljyn hintaa ei arvioida niissä maissa enää dollareissa, niin siitä tulikin paska ukko joka on nyt hengetön ja onhan tähän muitakin taloudellisia seikkojakin toki. Suurin ongelma taisi olla se, että eivät halunneet ”länsimaalaistua” mikä ei ole välttämättä paha asia. Mielummin itsekkin lainaisin rahaa pankista korottomasti. Toki mulla ei ole lainaa euroakaan…

    Luin, että upean ja hienon euron 10-vuotis taipaleen kunniaksi on alettu painaa juhlakortteja(vai rahoja). Joo kovin upealta tuo ei vaan vaikuta näin pankkikriisin aikana. Ensin varat yksityistetään ja huonojen aikojen tullessa velat kansallistetaan. Upeaa.

    Ihan sama kuin lääke- tai margariini tutkimuksissa, niin valtavirran uutisiin ei voi luottaa, koska uutistoimistot ei ole enää riippumattomia.

  • Jarkko: ”Tuosta ’tutkimustuloksien manipuloinnista’ on mm. Markku Myllykangas kirjoittanut osuvasti. Kirjan nimi oli muistaakseni Pharmageddon.”

    Jep, tuo Pharmageddon ilmestyi viime vuonna. Myllykangas on muistaakseni käsitellyt aihetta myös aiemmassa kirjassaan nimeltä ”Rahan raiskaama terveydenhuolto”. Samantyyppisiä asioita on käsitelty myös seuraavissa teoksissa:

    Ryynänen, O-P ym. (1999). Terveyden ja sairauden valinnat.
    Tuomainen, R ym. (1999). Medikalisaatio: Aikamme sairaus.
    Ryynänen, O-P & Myllykangas, M (2000). Terveydenhuollon etiikka.
    Ryynänen, O-P ym. (2006). Priorisointi terveydenhuollossa: Mitä maksaa, kuka maksaa.

    ek: ”Tyyliin ’…kuolleisuus oli 50% pienempi lääkkeitä syöneillä, kuin….’ , kun toisaalla kerrotaan, että ilman lääkkeitä ryhmääsä kuoli 2 ihmistä ja lääkkeitä syöneistä vain yksi, ja tutkittujen määrä oli satatuhatta….”

    Tuo on juurikin sitä tilastollista kikkailua. Elikkä hoitojen hyödyt esitetään usein suhteellisen riskin alenemana (RRR = relative risk reduction) ja haitat (jos niitä esitetään ollenkaan) absoluuttisen riskin alenemana (ARR = absolute risk reduction), vaikkakin hyvä käytäntö olisi esittää myös hyödyt ARR:nä (tosin tällöin tulokset eivät näytäkään enää niin positiivisilta). Kaliforniassa analysoitiin yli 350 satunnaistettua tutkimusta, jotka oli julkaistu kliinisen lääketieteen viidessä johtavassa julkaisusarjassa vuosina 1989-98 (JAMA 2002;287:2813-4). Riskin absoluuttinen alenema oli ilmoitettu vain 18 artikkelissa, eli siis hoidon vaikutus oli esitetty suositellulla tavalla vain pienessä osassa artikkeleita, vaikka ne olivat ilmestyneet kliinisen lääketieteen johtavissa julkaisusarjoissa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12038920). Luulenpa, että ko. käsitteet tunnetaan yleisesti lääkärikunnassa melko heikosti, koska ne käydään yleensä vain pintapuolisesti läpi 1. vuosikurssin epidemiologian kurssilla (ja kuinka moni lääkäri jaksaakaan kahlata tutkimuksia läpi ja laskea ARR:n itse), jolloin ongelmana on, että riskien harhaanjohtava raportointi mahdollisesti vaikuttaa kliinisiin päätöksiin ja siten korostaa hoitojen hyötyjä (statiinien käyttäjien määrä on ainakin kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana melkoisen paljon tehokkaan markkinoinnin ansiosta).

    Myy: ”No oliko se Gadaffi diktaattori vai ei? Onko täällä jollain siitä kokemusta?
    Jos puoli yhdeksän uutisissa sanotaan, että Gadaffi oli diktaattori, niin se ei vielä tarkoita yhtään mitään.”

    Määritelmän mukaan: ”Diktaattori on henkilö, jolla on valtiossa rajaton hallintavalta, usein vallananastuksen perusteella. Diktatuurille on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden ja muiden perinteisten demokraattisten vapauksien rajoittaminen.” Gaddafin historia on värikäs; muutettuaan politiikkaansa hän onnistui aikoinaan parantamaan suhteita moniin valtioihin ja oli myös arvostettukin johtaja, mutta kun asiaa tarkastelee laajemmassa historiallisessa perspektiivissä, niin näkisin, että diktaattorin määritelmä täyttyy hänen kohdallaan. Vastakkainen ajattelu oli Libyassa vaarallista, sillä Gaddafi pyrki estämään kaikenlaisen oppositioliikehdinnän maassaan. Poliittisten puolueiden perustaminen oli kielletty ja väärästä mielipiteestä saattoi seurata kuolemanrangaistus. Mielestäni Ylen Elävän arkiston vuosien takaiset jutut havainnollistavat tilannetta melkoisen hyvin: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=01107.

    Myy: ”Ihan sama kuin lääke- tai margariini tutkimuksissa, niin valtavirran uutisiin ei voi luottaa, koska uutistoimistot ei ole enää riippumattomia.”

    Mutta toisaalta, esim. terveysjournalismi on suurimmalle osalle toimittajista vaikea laji, koska harvalla on riittävästi aiheeseen liittyviä pohjatietoja, jotta tutkimuksia ja asiantuntijoiden antamia medialausuntoja voisi tarkastella objektiivisesti ja kriittisesti. Ja toisaalta olennainen kysymys on, että voiko journalismin edes aina olettavan tarjoavan ”totuuden” kaikissa medioissa (tv, radio, sanomalehdet, internet…), sillä määritelmän mukaan journalismi on:
    1) tiedonvälitystä,
    2) tarinoiden kertomista (”hyvä juttu” muutakin kuin todellisuuden raportointia…tarina, yleistys),
    3) julkisen keskustelun ylläpitämistä ja vetämistä,
    4) yleisön resurssina toimimista.

    Näin ollen eri medioiden tarjoamien tiedonpalasten kautta (kiitos sananvapauden) jokainen kansalainen voi muodostaa eri näkökulmien kautta itselleen oman todellisuutensa sellaiseksi kuin sen haluaa – näinhän jokainen meistä tekee esim. ravitsemukseen liittyvissä valinnoissa valtavan (ja paikoitellen hyvin sekavan) informaatiotulvan keskellä (mutta sen onkin sitten eri juttu, mikä on todellisuudessa terveydelle edullista, ja mikä ei).

  • Näistä tutkimustiedoista olisi hyvä sisäistää se fakta että
    maapallolla on liikaa ihmisiä ja euroopan maissa joissa on sosiaaliturva (varsinkin suomessa) on tulossa liikaa vanhoja ihmisiä jotka elävät aivan liian kauan ja täten syövät sitä olemattoman tyhjää eläkekassaa.
    Ei niitä vanhoja ihmisiä voi ampuakkaan…mutta hetkonen, suomessahan ihmiset kuoleekin juuri siinä eläkeiässä tai jopa vähän ennemmin. On muuten toiminut sikahyvin tuo lautasmalli-, valkoinen vilja-, ja väärien öljyjen(margariinit) aivopesut.
    En vain itse halua olla mukana tuossa urina enkä toivo samaa muillekkaan.

    Paras dokumentti asiaan liittyen on forks over knives.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista