Nautintojen optimointi

Miksi mennä ruoan osalta äärimmäisyyksiin, kun vähemmälläkin voisi pärjätä? Väitän ettei esimerkiksi elinikä pitene ainakaan kovin montaa vuotta tuolla toiminnalla verrattuna tavalliseen suomalaiseen ruokailijaan. Perinteistä kotiruokaa syömällä pysyy kyllä terveenä. Olen syönyt aina perinteistä suomalaista ruokaa, enkä ole sairastellut vuosikausiin.

Hyvä kysymys! Tosin melko laaja sellainen. Mitä on perinteinen suomalainen ruoka? Onko se muovikääreeseen pakattu mikroateria, joka hotkitaan pastöroidun ja homogenoidun maidon kera? Vai onko se kenties tuoreista muikuista valmistettu ruoka, jonka jälkeen syödään jälkkäriksi puhtaiden metsiemme supermarjoja? Hyvällä suomalaisella ruoalla ja sillä mitä nykyään syömme, on valtava ero. Tätä nykyään suomalainen ruoka ei ole vain huonoa, se on surkeaa. Riittää kun menee kauppaan ja katselee ympärilleen. Pitkälle jalostamista, tehotuotantoa ja E-marinadia marinadin perään. On melkein häpeällistä kutsua sitä ruoaksi.

Parhaimmillaan suomalainen ruoka on erinomaista. Kotimainen luomu lienee maailman puhtainta, järvemme ovat täynnä mahtavia ruokakaloja, metsät pursuavat uskomattomia marjoja ja pohjoisesta saamme todellista gourmet lihaa, eli poroa. Ja eikä pidä unohtaa runsaita ja puhtaita luonnonlähteitämme, joiden arvoa ei pysty edes mittaamaan. Näitä faktoja katsellessa ei voi kuin harmitella nykyistä tilannetta. Miksi olemme vieraannuttaneet itsemme näistä uskomattomista nautinnoista ja valinneet niiden sijasta mikroateriat?

Itselleni ruoka edustaa nautintoa. Voin mennä joskus ruoan suhteen äärimmäisyyksiin, koska haluan maksimoida nautinnon. En syö ”terveellisesti” siinä toivossa, että eläisin 110-vuotiaaksi. Sitä en ole edes ajatellut. Haluan optimoida juuri tämän hetken ja mielestäni siihen yksi parhaimmista välineistä on laadukas ruoka. Maksimoidakseni nautinnon, syön muikkujen lisäksi myös macaa ja mustikan lisäksi schisandraa. En superterveyden vaan nautinnon takia. Enkä puhu nyt pelkästään makunautinnoista ja en tarkastele asiaa ainoastaan itseni kannalta. Kun nautin, pystyn antamaan muille ihmisille enemmän, eli lisäämään heidän nautintoaan. Ja oikeastaan vasta se tekee nautinnosta nautinnon.

Laadukas ruoka voi tehdä todella ihmeellisiä asioita. Se muuttaa ihmisen. Joo, ja toki kaupan päälle voi tulla myös superterveys ja muutama kymmenen vuotta lisää elinikää… Kannattaa nautiskella!

8 KommenttiaKommentoi

  • Hyvä kirjoitus. Olin puoli vuotta Ranskassa ja olihan se melkoinen shokki kun palasin takaisin Suomeen. Täällä ei vain ymmärretä hyvän ruuan päälle ja jo kaupassa käynti aiheuttaa melkein pahan mielen. Toista se oli Ranskassa. Erityisesti en voi olla hehkuttamatta Pariisin luomutoria. Kannattaa tsekata jos käy siellä päin.

  • Oijoi! Tuonne Pariisin luomutorille on joskus pakko päästä. Muistan lukeeni siitä aikoinani jutun. Tarjonta on varmasti ihan uskomaton…

    Käsitykseni mukaan myös Berliini on luomun suhteen todellinen unelmakaupunki. Oliko siellä peräti maailman suurin luomumarket?

  • Juu kannattaa tsekata hirvenliha suomalaisittain.
    Minun suussa poro on aina maistunut hien ja kusen sekoitukselle ( ja muutaman muun tyypin)ja on todella hirveän makuista. Olen kerran jopa syönyt sitä ravintolassa eikä ollut sen parempaa.

  • Hirvenliha on kyllä myös uskomattoman hyvää. Kuten riista ylipäänsä. Poro varmasti jakaa mielipiteet, mutta itse olen aina ihaillut sen makua…

  • Porossa ja porossakin on eroa. Mainostamatta sen kummemmin esim. Veljekset Röngän poro maistuu todella hyvälle. Ja laadunvalvojani on lahjomaton ;-).

  • Tuokin on totta. Laatuerot voivat olla melkoisia. Jos käydään vertaamaan jotain Lapin Lihan pakkaamaa poroa (joka ei kai usein ole edes kotimaista) ja vaikka Röngän poroa, niin eroa saadaan aikaiseksi. Itse en ole ostanut Lapin Lihan tuotteita sen jälkeen kun kuulin hieman sisäpiiritietoa…

    Onko muuten kenelläkään kokemusta Deliporosta? http://www.deliporo.fi/

    Ja jos kellään on pakkasessa ylimääräistä hirvenlihaa, niin olen kiinnostunut ostamaan! Mielellään Pohjois-Karjalan alueella…

  • ”profiter 16.2.2011 20.17
    Hyvä kirjoitus. Olin puoli vuotta Ranskassa ja olihan se melkoinen shokki kun palasin takaisin Suomeen. Täällä ei vain ymmärretä hyvän ruuan päälle ja jo kaupassa käynti aiheuttaa melkein pahan mielen. Toista se oli Ranskassa. Erityisesti en voi olla hehkuttamatta Pariisin luomutoria. Kannattaa tsekata jos käy siellä päin.”

    Grenoblelainen punkkarikin sen ymmärtää: se joka kontrolloi ruokaa, kontrolloi meitä. Totesivat näin, kun kerroin että suomessa ei pikkukaupungista löydy kuin kahdenlaisia kauppoja, jotka myyvät samaa kuraa molemmat. Ranskassa on putiikkeja, joista saa paikallisia tuotteita ja Joseph Bovesta kerrotaan jopa suomalaisessa matkailuoppaassa.

    Poro: eikös sekin ole usein ennen teurastusta rääkättyä stressilihaa. Saattaisi selittää usen ja hien maun. En ole lihaa suuhuni pistänyt 15 vuoteen, joten ei ole muistikuvia. Paitsi etten pitänyt lapsena mistään kokolihasta, enkä myöskään tavallisesta makkarasta.

  • En voi olla hehkuttamatta hirvenlihaa, se on mielestäni edelleen parasta lihaa, jota olen koskaan maistanut. Myös peuran liha on mahtavaa ja metsästäjän tyttärenä sain lapsena maistella myös pienriistaa, metsoa ja jänistä. Riistan puutteessa laadukkainta mitä tiedän on hitaasti korrella kasvanut luomutasoinen Highlander, eli ylämaankarjan liha. Suositella voin ainakin seuraavia: Virroilta Tampereelle toimittavaa Kangasmäkeä http://www.kangasmaenhighland.com/ ja Kuopion seudulla Uudistaloa http://www.uudistalo.fi/index.asp?id=67, josta myös kyytön lihaa saatavilla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista