Päivä jolloin maito herätettiin henkiin

Lehmän- ja vuohenmaidon historia on pitkä ja maito onkin ollut monissa kulttuureissa erittäin merkittävä ravinto- ja valkuaislähde, jota arvostettiin suuresti. Kun karjanpidon kehittyessä huomattiin, että ylijäämämaitoa myymällä voi saavuttaa varsin mukavasti lisätuloa, tuli esiin yksi suuri ongelma. Maidon verrattain heikko säilyvyys. Tiedettiin, että maidon jäähdyttäminen paransi merkittävästi maidon säilyvyyttä, mutta esimerkiksi vielä 1800-luvun loppupuolella mahdollisuudet tähän toimenpiteeseen olivat varsin heikot.

Lopulta muuan Louis Pasteur keksi vuonna 1866, että viinin säilyvyyttä voidaan parantaa dramaattisesti kuumentamalla viini lyhytaikaisesti 60 asteeseen. Maidon kuumennusta tähän samaan tarkoitukseen käytettiin laajemmin ensimmäistä kertaa vuonna 1890 ja vuonna 1908 tämä pastörointi määrättiin Chicagossa jo pakolliseksi. Tästä eteenpäin pastöroidun maidon voittokulkua ei ole pysäyttänyt mikään. Pastöroinnin rinnalle otettiin käyttöön vielä 1960-luvun tietämillä maidon homogenointi, jolla maidosta saatiin ”entistä kuluttajaystävällisempää”, koska rasva ei nouse toimenpiteen myötä maidon pintaan.

Näillä teoilla maidosta saatiin teollisuudelle varsin mukava raaka-aine, jonka hyllyikä on pitkä ja jota kelpasi jatkojalostaa vain mielikuvitus rajana. Ainoa huono puoli asiassa on vain se, että alkuperäisestä tuotteesta ei ole juuri mitään hyvää jäljellä. Esimerkiksi tavallinen rasvaton maito on täysin kuollutta tavaraa, joka ei ole luonnontuote vaan teollista mössöä. Tämänkaltainen litku ei ole missään tapauksessa ihmisravintoa. Minun ei tarvitse todistella väitettäni sen kummemmin. Riittää, että vilkaisee maitotaudista kärsivien määrää.

Lähtökohtaisesti maito on mitä upein juttu, sillä raakamaito on oikeasti hyvää ja terveellistä ravintoa. Onkin vähän outoa, että raakamaito on viranomaisten silmissä lähes tappavan myrkyllistä tavaraa, jota ei missään nimessä voi laskea yleiseen levitykseen. Alkoholia saa kyllä ostaa nykyään laillisesti mistä vain, mutta käsittelemätöntä maitoa ei. Viinan takia ihmisiä tippuu päivittäin, mutta oletko ikinä kuullut tyypistä joka on kuollut juotuaan maitoa?

80-luvulla joku keksi idean, että olut on saatava kioskeihin. Tuolloin asialle naureskeltiin, mutta kuinkas sitten kävikään. Ehkäpä nyt olisi aika laittaa uusi vallankumouksellinen vaatimus liikkeelle. Eli vaadin käsittelemätöntä maitoa kauppoihin!

6 KommenttiaKommentoi

  • Hei Maija,

    Ja kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Raakaravinto on tietysti loistava juttu ja jo pienehköllä raakaravinnon lisäämisellä voidaan saada aikaan melko huikeita juttuja. Se, että kannattaisiko syödä pelkästään raakaravintoa on sitten kokonaan toinen juttu…

  • Mihin viittaat ”maitotaudilla”? Millä perusteella rasvaton maito on luonnoton tuote? Minulla ei ole mitään erityistä mielipidettä asiasta, mutta kaipaisin vähän laajempia ja syvempiä tietoja ja mahd. tutkimusviitteitä tms.? Miten homogenointi ja pästörointi ”tuhoaa” ja pilaa maidon ja mitkä mekanismit niiden vuoksi aiheuttavat yliherkkyyttä?

    Minulla on itselläni tämän kanssa henkilökohtainen ongelma, koska luuleln olevani yliherkkä maidolle (maidon proteiinille, en laktoosille), ainakin eräs asioihin perehtynyt lääkäri näin arveli. Mutta kun en asiasta ole varma. Luomukirnuvoita taidan sietää(?). Lampaan- ja vuohenjuustosta en ole varma. Nyt olen taas innostunut kokeilemaan luomua maustamatonta jugurttia ja piimää, mutta tuntuu että taas on päänahan hilseily pahentunut, ”mömmöytynyt” ja naamakin turvonneempi. Haluaisin syödä mahdollisimman vähän käsiteltyjä maitotuotteita mm. proteiinin vuoksi, mutta en taida sittenkään voida. Ja monihan sanoo, että homogenoimaton ja/tai pästöroimaton maito sopii monille maitoyliherkille. Onko sinulla tästä lisää tietoa?

  • Hei,

    Tavallinen rasvaton maito on käynyt läpi sellaisen tuotantoprosessin, että alkuperäinen luonnollinen tuote on muuttanut radikaalisesti ”muotoaan”.

    Tässä käsittelyssä tuhoutuu mm. monet maidon mukana tulevat sulattamista helpottavat entsyymit. Näistä nyt mainittakoon lipaasi, fosfaatti ja laktaasi. Etenkin tuo laktaasi on tärkeä juttu ajatellen maitosokerin pilkkomista.

    Ja sitten ne kovimmat jutut, eli maitohappobakteerit saavat myös kyytiä. Nämä hyvisbakteerit auttavat omalla tavallaan ruoansulatusta.

    Tunnen muutaman tapauksen, jotka eivät pysty juomaan ”edes” luomumaitoa ilman oireita, mutta aito raakamaito ei aiheuta mitään ongelmia. Päinvastoin.

    Kannattaa tutustua http://maitotauti.com/index.php sivustoon. Hyvää juttua.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista