2 KommenttiaKommentoi

  • Katsoin läpi nuo kaikki Halmetojan osat, jotka tuossa oli nähtävillä. Hyvää perusasiaa kyllä kaikille, mutta jäi mietityttämään , että hnä puhui gluteenin haitoista valkaistujen jauhojen yhteydessä ja kehotti siksi valitsemaan mm. täysjyväruista.
    Eikö gluteenin ongelmat ole samat oli kyseessä sitten valkaistu jauho tai täysjyvä? Ravintoaineissa ymmärrän toki eron, mutta en tiennyt gluteenissakin olevan eroa. Vai missasinko jonkun tärkeän pointin? Itse vältän kyllä kaikkea täysjyvääkin nykyään, monta vuotta meni kuituja kerätessä el pelkkää täysjyvää (pastaa, leipää jne.) ja lisäksi vähän vielä leseitä joka paikkaan… huh. Turvotus oli melkoista ja nenä vuoti solkenaan.

    Joten omalla kohdallani oma oloni parani vain jättämällä tyystin kaikki gluteeniviljat.

    Eikös muuten torjunta-aineitakin ole enemmän juuri täysjyvässä, jos valitsee siis ei-luomutuotteen?
    Tosin en nyt siltikään keksi yhtään syytä alkaa valkaista viljoja käyttämään, sitä en tarkoittanut tuolla komenntillani =)

  • Hei Maija,

    Jaakko varmasti pyrki tuomaan tuossa esiin lähinnä sitä, että kannattaa välttää yleisesti ottaen pitkälle raffinoituja tuotteita.

    Gluteeniviljojen kohdalla ei voi kyllä yleistää mitään. Paitsi sen, että ne on varmasti parempi jättää kaupaan. Itse en lähtisi suoralta kädeltä sanomaan täysjyvätuotteita oleellisesti paremmaksi kuin raffinoituja. Ravintoarvot ovat täysjyvässä toki paremmat, mutta eri asia on sitten, miten kaikki toimii meidän sisällämme. Monet ihmiset kestävät puhdistettuja viljoja välttävästi (siis kestävät, mutta ei niiden syömisessä ole mitään järkeä), mutta sitten kun käydään lyömään pöytään täysjyväruista, niin ongelmia alkaa kasaantumaan kiihtyvällä tahdilla.

    Tuo Jaakon mainitsema Oululaisen täysjyväruisleipä on ymmärtääkseni ”perinteisesti hapatettu”. Tässä valmistusmenetelmässä on se hyvä puoli, että saa kivennäisaineita sitovan fytiinihapon hajoamaan. Näin leivästä voi tulla ihmiselle ainakin aavistuksen siedettävämpää. Eli valmistusmenetelmällä on myös merkitystä.

    En tiedä yhtään mitä tämä hapatus tekee gluteenille. Olen tosin lukenut, että jos vehnäleipä hapatetaan maitohappobakteereilla, gluteeni pilkkoutuu kokonaan ja leivästä tulee jopa keliakiapotilaille siedettävää ravintoa.

    Tuota aiemmin mainisemaani fytiinihappoa on muuten myös pähkinöissä ja manteleissa, joten ne kannattaa liottaa huolella merisuolalla höystetyssä vedessä. Päälle vielä idätys niin fytiinihappo saadaan neutraloitua täydellisesti.

    Mutta lopuksi vielä toteamus: itse en siis suosittele gluteeniviljoja missään muodossa…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista