Tag - Rasvat

Ihme on tapahtunut

Virallinen taho on johtanut meitä harhaan rasva-asioiden osalta jo vuosikymmenien ajan. Kansalaisille on syötetty virheellistä tietoa hymy korvissa, vaikka tutkimukset ovat osoittaneet sen, etteivät tyydyttyneet rasvat aiheuta sydänkohtauksia tai muitakaan terveysongelmia. Nyt valtion ravitsemusneuvottelukunnan äänitorvi Mikael Fogelholm on tullut järkiinsä ja myöntänyt tosiasiat.

Iso hatunnosto Mikael Fogelholmille siitä, että hän tunnusti ensimmäisenä virallisen tahon edustajana sen, että kansalle on annettu aivan vääriä tietoja rasva-asian suhteen. Kauan tämän tosiasian tunnustamisessa meni, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Seuraavaksi olisi toivottavaa, että kansalaisille kerrottaisiin tosiasiat myös esimerkiksi valheellisesta kolesteroliteoriasta tai vaikka ravintolisien tarpeellisuudesta.

Ravintolisien osalta Ursula Schwab tuntuu kertovan tasaiseen tahtiin Helsingin Sanomissa siitä, kuinka ravintolisien syömisestä ei ole hyötyä. Schwab on todennut, että monipuolinen ruokavalio kattaa vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen, eikä esimerkiksi D-vitamiinilisä ole hänen mukaansa tarpeellista.

Ajatellaan esimerkin vuoksi vaikka sinkkiä. Ravinnosta saatavasta sinkistä imeytyy vain 15-40% elimistöön. Tämä on toki huomioitu sinkin saantisuosituksia laadittaessa. Näissä suosituksissa ei kuitenkaan ole huomioitu millään tavalla sitä, että erilaiset imeytymishäiriöt voivat haitata ratkaisevasti sinkin imeytymistä ja mm. matala-asteinen tulehdus voi lisätä sinkin tarvetta huomattavasti. Ja nämä ongelmat ovat nykyään todella yleisiä! Lopulta kun kaikki ynnätään yhteen, niin monien ihmisten päivittäinen sinkin tarve voi nousta yllättävän suureksi. Tässä tilanteessa täytyy kiinnittää erityishuomiota ruokavalioon ja käytännössä usein joudutaan turvautumaan ravintolisän käyttöön, että tarvittava sinkin saanti voidaan turvata.

Nyt Fogelholmin ulostulon jälkeen on pieni toivonpilkahdus siitä, että valtion ravitsemusneuvottelukunta päivittää edes osan ravitsemussuosituksista nykytietämyksen tasolle, eikä elä enää missään keskiajalla. Onhan se käsittämätöntä, että kansalaisille uskotellaan edelleen ravitsemusasioiden osalta, että maa on litteä, vaikka todellisuus on ihan jotain muuta.

Kannattaa muuten lukea aiheeseen liittyen tämä Karjalaisen uutinen.

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää rasvoista

9515123619_3f683d8a39_b
Voisitko kirjoittaa rasvoista? Ainakin itse olen mennyt hieman sekaisin näiden rasva-asioiden kanssa, kun törmään jatkuvasti erilaisiin näkemyksiin. Eli mitä olisi hyvä tietää rasvoista ja mihin asioihin syytä kiinnittää huomiota.

Lyhyesti
Syö rasvoja hyvillä mielin äläkä ota stressiä näistä rasva-asioista. Puskamainen rasvafilosofia on saanut aikaiseksi sen, että ihmiset pelkäävät rasvoja. On käsittämätöntä, että monet asiantuntijat elävät rasva-asioiden suhteen edelleen jossain 70-luvun Pohjois-Karjalassa.

Kukaan ei ole vielä kuollut voin syöntiin. Moni on sitä vastoin kuollut yksipuoliseen ruokavalioon. Jos ruokavalio ei sisällä muuta kuin voita, perunaa, sokeria, viljoja ja maitoa, on sairastuminen todennäköistä. Jos sitten joku haluaa laittaa nämä sairaudet voin syyksi, niin sille ei voi mitään.

Hieman laajemmin
Olemme jostain syystä tehneet ravintorasvoista hirmu vaikeasti lähestyttävän, monimutkaisen ja tylsän asian.

Ihmeellinen vastakkainasettelu on nykyisen rasvakeskustelun ydin. Tämän turhan rasvaväittelyn myötä unohtuu kolme perusasiaa:

  1. Ihminen tarvitse rasvaa
  2. Se tarvitsee sitä yllättävän paljon
  3. Ja mikä tärkeintä, niin tarvitsemme rasvaa eri lähteistä

Toisin kuin meitä pelotellaan, niin rasvoihin liittyvä ongelma ei ole ”kovan rasvan” liiallinen saanti. Ylivoimaisesti suurin ongelmakohta on se, että saamme syömästämme ravinnosta liikaa omega-6-rasvahappoja ja liian vähän omega-3-rasvahappoja.

On esitetty näkemyksiä siitä, että meidän kaukaisten esi-isien omega-3/omega-6-suhde suhde olisi ollut 1:1. Nykyisin tuo sama suhde tyypillisellä länsimaalaisella kaverilla on jotain 1:15.

Mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla? Esimerkkinä mainittakoon vaikka se, että solumme joutuvat korvaamaan erilaisissa solutason prosesseissa optimaaliset rasvahapot ”heikompilaatuisilla” rasvahapoilla. Tämän myötä solukalvoista tulee jäykempiä, joka aiheuttaa runsaasti erilaisia ongelmia.

Tässä yhteydessä on nostettava esiin aivot. Aivoista nimittäin kaksi kolmasosaa koostuu rasvasta. Jokainen hermosolun haarake on kuorrutettu rasvalla. Myös aivoille omega-3-rasvahapot on se optimaalisin juttu, mutta jos sitä ei ole, niin aivot korvaavat sen omega-6:lla. Tämä ei ole aivojemme terveyttä ajatellen välttämättä kovin hyvä asia. On esitetty näkemyksiä jopa siitä, että merkittävä osa erilaisista psykiatrisista sairauksista johtuisi vääristyneestä omega-3/omega-6-rasvahappojen suhteesta.

Lisää siis ruokavalioon reilusti omega-kolmosia ja karsi omega-kutosten käyttöä. Tämä on ylivoimaisesti yksi parhaista terveysteoista, jonka voit itsellesi tehdä.

Syö voita ja kermaa hyvillä mielin. Syö rasvaista kalaa. Unohda ne kauppojen heikkolaatuiset lohet ja suosi ennemmin huippulaadukasta muikkua. Muista myös kalaöljy tai krilliöljy!

Lotraa sopivasti kasvisöljyillä. Kookosöljy on oma suosikkini, jonka terveysvaikutuksia ei voi kiittää riittävästi. Myös oliiviöljy ja hamppuöljy saavat minulta hehkutusta ja niitä voin suositella myös sinulle. Rypsiöljyä en sitä vastoin käytä. Mielestäni se maistuu pahalle ja on monella tapaa varsin ongelmallinen rasva.

Kiinnitä myös huomiota siihen minkälaista lihaa syöt. Tehotuotetun lihan rasvahappokoostumus on huomattavasti heikompi kuin laadukkaalla luomulihalla tai riistalla. Eli valitse lihan suhteen aina se laadukkain vaihtoehto mitä on saatavilla ja mihin sinulla on varaa.

Muuta meidän ei tarvitse tietää rasvoista.

PS. Saat lokakuun ajan 10% alennuksen koko Hyvinvoinnin Tavaratalon valikoimasta, kun käytät tilauksen yhteydessä alennuskoodia RAIKAS10. Pääset ostoksille tästä linkistä!

VHH vai LKN?

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on näinä päivinä todellinen muoti-ilmiö. Karppaukseen ja karppaajiin tuntuu törmäävän tämän tästä ja itsekin saan vähähiilihydraattiseen ruokavalioon liittyviä yhteydenottoja melko usein.

Valtaosa karppaajista on saanut vähähiilihydraattisen ravinnon myötä huomattavaa apua ylipainoon tai muihin terveyteen liittyviin ongelmiin. Olen lukenut lukuisista tapauksista, joissa hyvin vaikeistakin terveysongelmista on päästy eroon karppaamisen avulla. Tästä huolimatta tai tästä johtuen virallinen taho ei suosittele karppaamista. Tilanne on itse asiassa täysin päinvastainen. Viime kuukausina ei ole voinut olla törmäämättä uutisjuttuihin, joiden ainoana päämääränä on ollut mustamaalata vähähiilihydraattista ruokavaliota. Näissä ”uutisissa” ei tietenkään ole muistettu mainita sanallakaan niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka ovat saaneet karppaamisen myötä uuden elämän.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio herättää yllättävän usein täysin vääränlaisia mielikuvia. Monet asiasta tietämättömät näkevät karppaajat tyyppeinä, jotka syövät joka päivä vähintään kilon punaista lihaa ja nauttivat välipalaksi puoli pakettia voita. Näinhän asia ei tietenkään ole. Nykyaikainen karppaaja on ruoan suhteen laatutietoinen tyyppi, joka haluaa välttää länsimaisen ruokavalion pahimmat kompastuskivet. Tämä ei tarkoita suunnattomia lihavuoria tai kymmentä kananmunaa päivässä.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion toimivuuden taustalla yksi keskeisin juttu on se, että ihmiset rupeavat ajattelemaan ruoan laadun merkitystä. Huomattava osa karppaajista ei ennen vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle siirtymistä juurikaan ajatellut sen tarkemmin mitä suuhunsa pisti. Pääasia oli se, että ruoka maistui edes syötävältä ja sillä lähti nälkä. Karppaamisen myötä ihmisten laatutietoisuus onkin nostanut päätään hurjalla tahdilla. Kevyt”juustojen” sijaan kaupasta ostetaan pastöroimattomia juustoja, rasvaton litkumaito vaihdetaan kunnon raakamaitoon ja perunan sijasta syödään mieluummin jotain ravitsevampaa ruokaa. Lisäksi ollaan kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja monet karppaajista suosivat runsaasti myös luomua. Eikä tietysti voi väheksyä sitäkään, että useimmat karppaajista valmistavat ruokansa itse alusta loppuun.

Gluteeniviljat eivät tunnetusti juurikaan kuulu vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Terveyttä ja hyvinvointia ajatellen tämä on valtavan suuri asia, jota ei voi kylliksi korostaa. Monet karppaajat ajattelevat sitä leipää lähinnä hiilihydraattina vaikka itse miettisin ennemmin gluteenia ja lektiinejä. Pääasia kuitenkin on se, ettei niitä viljoja tule syötyä. Ainakaan kovin paljoa…

Tähän kun yhdistetään terve hiilihydraattitietoisuus ja laadukkaat rasvat, niin käsissä alkaa olemaan aika toimiva paketti. Siinä paranee sairauksien lisäksi myös moni muu asia. Selittämätön väsymys poistuu kertarysäyksellä, unenlaatu paranee ja energisyys sekä elämänilo kasvaa päivä päivältä.

Kuulostaa kaiken kaikkiaan todella upealle. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on kuitenkin omat ongelmansa. Karppauksen suurin miinus on hiilihydraattien liiallinen vatvominen. Hiilihydraattitietoisuus on tietysti hyvä asia, mutta mielestäni se ei ole oikein, että niitä hiilareita ruvetaan pitämään yhtäkkiä todellisina kirosanoina, joita tulisi välttää viimeiseen asti. No, tuo oli ehkä hieman liian kärjistetysti sanottu, mutta olen huomannut joidenkin karppaajien kohdalla sen, että mopo on karannut aavistuksen käsistä ja esimerkiksi itsenä kuunteleminen on unohtunut lähes kokonaan…

Olen esimerkiksi kuullut pariskunnasta, joka ”kärvistelee” arkipäivät vähähiilihydraattisella ravinnolla ja sitten palkitsevat itsensä viikonloppuna sillä ruoalla mitä oikeasti haluavat syödä. Ei näin! Ihmisen kuuluu syödä aina sitä mitä haluaa ja niin paljon kuin haluaa. Tosin nykyään suurin osa ihmisistä on vieraantunut pahasti siitä oikeasta ruoasta ja näin myös mielihalut kohdistuvat täysin vääriin asioihin. Kroppa saattaa huutaa ainoastaan kunnon suolaa, mutta menemmekin S-markettiin ja ostamme jättipussin sipsejä tai kilon myrkkykarkkeja. Oikeanlaisen lisäämisen ja korvaamisen avulla kuka tahansa saa juonen päästä kiinni ja ruokavalio muuttuu kuin itsestään terveellisempään suuntaan. Ilman, että sinun tarvitsee luopua mistään, mistä et halua.

Omasta mielestäni se ainoa ja oikea toimiva ruokavalio on siis itsensä kuunteleminen, johon pääsee käsiksi lisäämisellä, korvaamisella ja nautinnoilla (LKN). Mistään ei pidä luopua väkisin, sillä näin toimimalla voit tehdä itsellesi pahaa hallaa.

LISÄÄ
Raakaruoan määrää
Laadukkaiden rasvojen määrää (esim. voi, kookosöljy, oliiviöljy, kalaöljy)
Luomun määrää
Prosessoimattoman ruoan määrää
Laadukas viherjauhe
Maca
D-vitamiini
Laadukas C-vitamiini
Lääkinnällisiä yrttejä
MSM
200-500 grammaa kotimaisia marjoja joka päivä
Hampunsiemeniä
Pastöroimattomia juustoja
Villivihanneksia
jne…

KORVAA
Gluteeniviljat vaikka hampunsiemenillä, pähkinöillä, manteleilla tai tattarilla…
Prosessoitu suola aidolla raffinoimattomalla merisuolalla.
Valkosokeri hunajalla.
Aamupuuro ja leipä raikkaalla pirtelöllä ja kylkeen vaikka rasvaa tihkuva munakas.
Peruna esimerkiksi avokadolla.
Margariini voilla ja kookosöljyllä.
Litkumaidot luomumaidolla tai parhaimmillaan jopa raakamaidolla.
Valmisruoat ja kevyttuotteet aidolla ruoalla.
Fazerin sininen itse tehdyllä suklaalla.
Huono vesi lähdevedellä.
Mikroaaltouuni arvostuksella ruokaan.
jne…

NAUTI
Syöminen ei saa olla välttelemistä. Lisäämisen ja korvaamisen myötä sinun ei tarvitse vältellä mitään vaan alat automaattisesti haluta parempia vaihtoehtoja ja tuloksena on entistä nautinnollisempia ruokailuhetkiä. Pyri tekemään ruokailustasi aina mahdollisuuksien mukaan ainutlaatuinen tapahtuma. Täytä ruokapöytäsi sinulle tärkeistä ihmisistä ja älä koskaan tunne syömisestäsi huonoa omaatuntoa vaan nauti siitä joka solulla…

Syökää suolaa!

Olen seurannut viime kuukaudet ilolla sitä kehitystä, joka liittyy ihmisten suhtautumiseen tärkeisiin rasva-asioihin. Todella moni suomalainen on ymmärtänyt kyseenalaistaa Pekka Puskan ja muun virallisen tahon sadut ja ruvennut käyttämään omaa järkeään ja ennen kaikkea kuuntelemaan omia tuntemuksiaan. Kaikenlaisten kevyttuotteiden myynti on romahtanut ja esimerkiksi voin kulutus on selvässä kasvussa. Ekokauppojen pitäjät ovat kertoneet siitä, kuinka kookosöljyt viedään melkein käsistä, joten ei tässä voi muuta kuin iloita, sillä onhan laadukkaiden rasvojen käyttö ehdottomasti yksi parhaista jutuista, mitä voimme tehdä terveyttämme ja hyvinvointiamme ajatellen.

Rasvahypen keskellä toivoisi ihmisten kiinnittävän huomiota myös toiseen todella tärkeään asiaan. Tämä on laadukkaan suolan käyttö. Valtaosa meistä pitää suolaa pahana asiana ja sitähän se normaali kaupan yliprosessoitu valkoinen jauhe onkin. Mutta kun puhumme aidosta raffinoimattomasta merisuolasta, niin se on jo aivan eri juttu. Olen monesti sanonut sitä, että jo pelkästään vaihtamalla tavallisen suolan parempaan vaihtoehtoon, voi saavuttaa todella huomattavia terveyshyötyjä. Suomalaiset ovat pahasti alisuolattua kansaa, joka jo osaltaan voi selittää monia vaivoja.

Tuli tehtyä menneellä viikolla pienimuotoinen kesäreissu tuonne rakkaaseen länsinaapuriin. Tietysti tsekkasin paikallisten ruokakauppojen tarjontaa ja täytyy kyllä sanoa, että Ruotsissa ollaan ainakin luomuvalikoimien suhteen hieman Suomea edellä. Ihan perusmarkettien HeVi-osastolta löytyy oma luomuhyllystö, jossa oli ihailtavan runsas tarjonta. Ja sekin pisti silmään, ettei Ruotsin ruokakaupoista juurikaan löytänyt valmiiksi marinoituja lihamössöjä, vaan liha myytiin lihana. Positiivisin ruokakauppakokemus löytyi kuitenkin Helsingistä. Stockmannin Herkku on kyllä nimensä veroinen ruokakauppa. Huikea juustovalikoima ja vasta avattu luomuosasto saivat aikaiseksi todella leveän hymyn…

PS. Kannattaa hyödyntää iHerbin 20% alennus, joka koskee mm. Madre Labsin C-vitamiinia ja lukuisia muita tuotteita. Tarjous on voimassa vielä tämän päivän!

Tyypillisimmät virheet

Jokainen tietää, että esimerkiksi tupakointi, liikkumattomuus, sokerilla mässäily ja liiallinen viinalla läträäminen ovat meille pahaksi. Yllättävän harva on kuitenkaan perillä niistä lukuisista muista kompastuskivistä, jotka littyvät lähinnä ruokaan ja mihin törmäämme päivittäin. Tästä saamme kiittää ainakin osittain virheellisiä ja jopa valheellisia virallisia ravitsemussuosituksia, sairausteollisuutta ja tietysti myös ruokateollisuutta. Tässä muutama poiminta näistä tyypillisimmistä erheistä, mitä emme välttämättä tiedosta:

Viljojen pitäminen terveellisenä ruokana. Leipä on monelle lähes pyhä asia, josta ei luovuta edes pakon edessä. Viljojen aiheuttamat terveyshaitat ovat käsittämättömän mittavia ja esimerkiksi täysjyväviljojen markkinointi terveystuotteena on yksi aikamme pahimmista huiputuksista.

Oireiden lievittäminen. Nykylääketiede keskittyy usein todellisen ongelman selvittämisen sijasta oireen piilottamiseen. Tämä toiminta on verrattavissa siihen, että löydät asuntosi seinästä hometta ja päätät ainoastaan maalata tai tapetoida tuon homevaurion. Jokainen tietysti ymmärtää, että näin toimimalla itse ongelma jää jäljelle ja oireet palaavat tulevaisuudessa paljon pahempina.

Synteettisten vitamiinien käyttö. Kuten Iiro osuvasti kirjoituksessaan totesi, niin synteettiset vitamiinit ovat vain yksi allopaattisen lääketeollisuuden tuottoisa sivubisnes…

Veden laadun aliarviointi. Joo, Suomessa hanavesi on muuhun maailmaan verrattuna todella hyvälaatuista, mutta ei missään nimessä kuitenkaan optimaalista nestettä kehollemme. Maamme pullistelee upeita luonnonlähteitä, joista useimpien meistä on mahdollisuus hakea aitoa elävää vettä, jonka rakenne on tallella.

Luomuttomuus. Luomun suosio jatkaa kasvuaan, mutta tosiasia on kuitenkin se, että luomu on vielä monessa perheessä todella harvinainen ilmestys.

Väkisin syöminen on yllättävän yleistä. Todella moni meistä harrastaa väkisin syömistä etenkin aamuisin, kun on ”pakko” haukata jotain ennen töihin lähtöä. Tämänkaltainen toiminta on todella haitallista ja erityisesti aamuisin, jolloin kehomme on vasta heräämässä.

Itsensä kuuntelemisen unohtaminen. Tämä juttu on kaikki kaikessa. Suurin osa meistä on lähes täysin unohtanut tämän kaikkein tärkeimmän taidon…

Dieettivillitykset ovat usein kaikkea muuta kuin hyvä asia. Ne luovat ruokailuumme liikaa sääntöjä ja omalta osaltaan vieraannuttavat meitä tuosta kehon kuuntelusta. Jotkut sanovat, että esimerkiksi kolme ateriaa päivässä on ehdoton juttu, josta ei voi tinkiä, kun taas toinen koulukunta korostaa välipalojen merkitystä. Molemmat ovat periaatteessa yhtä paljon metsässä, sillä ihmisen kuuluu syödä silloin kun tekee mieli ja sitä mitä tekee mieli.

Vähärasvaisuuden hehkuttaminen on samanlaista hölynpölyä kuin viljojen markkinointi terveysruokana.

Kaloreiden sijasta meidän tulisi tuijottaa ennemmin vaikkapa ruoan alkuperään.

Ruokahetken aliarvostus on myös huipussaan. Monissa perheissä yhdessä syöminen saattaa olla hyvinkin harvinaista ja muutenkin ruokailulle ei anneta sille kuuluvaa arvoa. Sillä on kuitenkin hirmuinen merkitys, että millä fiiliksellä ja millä tavalla ruoan nauttii. Terveellisestäkin ateriasta tulee hetkessä erittäin epäterveellinen jos sen syö vihaisena ja pahasti stressaantuneena.

Hiilihydraattipommien pakonomainen tunkeminen joka aterialle. Perunaa tai riisiä on ihan kiva syödä silloin tällöin, mutta mikä ihmeen pakko niitä on tunkea jokaisen aterian lisukkeeksi?

Pilalle käsiteltyjen maitojen lipittämistä harrastetaan valitettavan monessa suomalaiskodissa. Eräskin tuore kansanedustaja kertoi sanomalehdessä ylpeänä siitä, kuinka heidän perheessä juodaan joka päivä 5-8 litraa rasvatonta maitoa.

Suolattomuus ja myrkkysuolan käyttö on todella yleistä. Jo sillä, että vaihtaa sen perinteisen ”pan-suolan” aitoon raffinoimattomaan merisuolaan, saa aikaiseksi todella merkittäviä terveysvaikutuksia. Ja tämä ei edes juurikaan maksa mitään!

Ja onhan näitä myös paljon muitakin juttuja, kuten hybridilajikkeiden ylenpalttinen suosiminen, tehotuotetulla broilerilla mässäily, kassilohi, syödään mieluummin jäävuorisalaattia kuin lähimetsästä löytyviä villivihanneksia, lisäaineet, ruoan riittämätön pureskelu jne. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin…

Onneksi muutosta parempaan tapahtuu koko ajan. Tästä esimerkkinä voi mainita tamperelaisen iskän, joka on älähtänyt kouluruoan surkeasta tasosta.

Perusteet kuntoon

Viime viikkoina olen saanut mahtavan paljon kysymyksiä liittyen suolaan, rasvoihin ja muihin perusteisiin. Tämä kertoo mielestäni siitä, että yhä useampi on heräämässä näiden tärkeiden juttujen suhteen…

Mikä suola sitten on sitä oikeaa suolaa ja mitä rasvoja sieltä kaupasta kannattaa ostaa? Listaan tämän jutun yhteydessä omat suosikkini, joita on helppo suositella vaativammallekin kulinaristille. Maku on muuten se ylivoimaisesti tärkein juttu, kun arvioit minkä tahansa ruoan laatua. Tämä on ihan itsestään selvä asia, mutta aika monesti se tuntuu unohtuvan meiltä. Tosin aina tämä sääntö ei pidä, sillä eihän tavallinen arominvahventeita tankkaava ihminen pysty erottamaan edes luonnollisia perusmakuja. Tästä vaivasta pääsee onneksi helposti eroon. Riittää, kun on 1-2 kuukautta ilman pahimpia lisäaineita…

Suolat
1. Celtic Sea Salt. Jo sillä, että korvaa tavallisen myrkkysuolan aidolla raffinoimattomalla merisuolalla, voi saada aikaiseksi hämmästyttäviä terveysvaikutuksia. Kannattaa katsoa Päivin ja Mikon kirjoittama opas merisuolasta.

Mielestäni Celtic Sea Salt on ehdottomasti paras suola, mitä itse olen maistanut. Aivan ainutlaatuinen tapaus. Kannatta ostaa ehdottomasti karkeaa versiota, vaikka kuvassa nyt onkin tuota hienoa suolaa. Periaatteessa tuolla karkealla ja hienolla suolalla ei pitäisi olla mitään eroa, mutta käytännössä ero on valtava. Tuo karkea suola on kosteaa ja maku on mielestäni ihan eri ulottuvuudessa verrattuna tuohon hienoon suolaa. No, jokainen voi tätä vertailla omakohtaisesti.

2. Urtekramin suola hakkaa 100-0 tavalliset suolat ja on sen puolesta todella hyvä ostos. Itse kuitenkin suosittelen sinua ostamaan suoraan sitä parasta, eli Celtic Sean suolaa, sillä rahallisesti tuo ei ole kovin merkittävä lisäpanostus, mutta laatu nousee ihan eri sfääreihin.


Kuva ei tässä tapauksessa anna arvoa todellisuudelle, mutta jokainen voi huomata kuvasta eron tavallisen merisuolan ja raffinoimattoman merisuolan välillä. Luonnossa katsottuna tuo ero kyllä vieläkin selvempi…

Rasvat
Itse puljasin ja stressasin pitkään näiden rasvajuttujen kanssa, kunnes löysin sopivimman kokonaisuuden. Ehkäpä se monipuolisuus on tässäkin jutussa se avainasia. Itselleni pääasiallisina rasvalähteinä toimivat kookosöljy, voi, oliiviöljy, hampunsiemenet, muikku, kananmunat, pähkinät, mantelit, avokado, luomunauta ja pastöroimattomat juustot. Ajoittain tulee käytettyä myös kermaa, raakamaitoa tai ternimaitoa. Myös krilliöljyä tulee syötyä. Joku saattoi kiinnittää huomiota siihen, että listasta puuttui chia-siemenet, mutta itse en niistä oikein välitä. Ne eivät vain tunnu sopivan minulle… Kunnon luomupossun perään haikailen, mutta sen löytäminen on kovin vaikeaa. Täytyy varmaan ruveta kasvattamaan itse.

Hyviä oliiviöljyjä on kaupat pullollaan, mutta kannattaa suosia aina mahdollisuuksien mukaan luomulaatuista öljyä. Ass-Marketista löytää edullista Rainbown luomu-oliiviöljyä, joka on ihan hyvänmakuista. Oma suosikkini on Bio Planeten oliiviöljy. Samalta valmistajalta löytyy myös markkinoiden maukkain kookosöljy.

Voin suhteen ei ole Juustoportin luomukirnuvoin voittanutta. Tosin jos puhutaan luomuvoista, en ole maistanut Juustoportin luomuvoin lisäksi kuin erästä toista luomulaatuista voita. Se oli italialaista kirkastettua voita. Maku oli hirveä.

Otin muuten taannoin yhteyttä Juustoporttiin, kun suunnittelin sellaista ”voita-kouluihin” projektia. Siellä ajatukseen suhtauduttiin varsin positiivisesti, mutta varauksella, koska luomumaitotuotteiden raaka-aineiden saanti on kuulemma erittäin haasteellista… Nyt kun monopoli Valio on päättänyt olla myymättä maitoaan esimerkiksi Juvan luomulle, niin tilanne tulee entistä vaikeammaksi. Mikäköhän tätä maata oikein riivaa, kun kaikki pientuottajat on pakko saada nujerrettua? Sairasta touhua…

Jenkeissä puhaltavat muutoksen tuulet

Casper lähetti minulle mielenkiintoisen Los Angeles Timesin artikkelin, jossa laaja joukko merkittäviä asiantuntijoita tyrmää ”viralliset uskomukset” liittyen rasvaisen ruoan haittoihin.

”Rasvat eivät ole mikään ongelma”, toteaa Harvardin ravitsemusyksikön puheenjohtaja Walter Willett.

Sen sijaan vallalla oleva hiilihydraattipitoinen ruokavalio saa Willettiltä täyslaidallisen.

”Jos amerikkalaiset vähentäisivät sokeripitoisten juomien, perunan, vaalean leivän, pastan, riisin ja makeiden välipalojen syöntiä, niin suurin osa diabeteksesta ja ylipainosta pyyhkiytyvät pois”

LA Timesin mukaan tämä on hämmentävää, sillä onhan meille vuosikausia uskoteltu, että rasva on se pahin ongelma.

”Rasvaa on pitkään pidetty suurimpana vihollisenamme, mutta nyt kasvava ja arvovaltainen joukko on alkanut osoittaa sormella hiilihydraatteja”, kertoo Edward Saltzman, joka toimii apulaisprofessorina Tuftsin yliopistossa.

Jenkit mässyttävät tällä hetkellä noin 250-300 grammaa hiilareita joka päivä. Nyt asiantuntijoiden mukaa pitäisi pyrkiä siihen, että tuo määrä ainakin puolitettaisiin. On tunnettu tosiasia, että hiilihydraattien käyttö on lisääntynyt dramaattisesti sinä aikana, kun meitä on aivopesty rasvojen haitoista. ”Leipä ei lihota, vaan se mitä leivän päälle laittaa” ja vastaavaan roskaan on törmännyt lähes joka paikassa.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta on hienoa, että vihdoin asian suhteen aletaan heräilemään myös virallisen tahon suunnalla. Tai ainakin Yhdysvalloissa. Suomessa ei ole ainakaan THL:n puolesta tulossa mitään muutoksia suosituksiin, kuten Puska Terveydenjuuren haastattelussa totesi. Näin ollen meillä suositellaan myös tulevaisuudessa esimerkiksi diabetespotilaille hengenvaarallista vähärasvaista ja runsashiilihydraattista ruokavaliota.

Melkein asiallista rasvakeskustelua

Tällä viikolla rasva-asiat ovat olleet lähes häkellyttävän upeasti esillä suomalaisessa mediassa. Olen ollut melkein tyrmistynyt siitä kuinka virallinen kanta on laitettu selkä seinää vasten. Kaiken takana on MOT-ohjelma, joka on ennenkin uskaltanut kyseenalaistaa ”virallisia totuuksia” ja korkeimpien virkamiesten tekemisiä.

Pekka Puska oli helisemässä niin MOT– kuin myös A-talk -ohjelmassa, jossa hän tyytyi lähinnä naureskelemaan ylimielisesti asiallisille puheenvuoroille ja kysymyksille. Myös vastuunpakoilu oli merkille pantavaa ja se jos mikä on merkki huonosta johtajuudesta. Valitettavaa, että THL:n johtajalla on tällainen asenne ja vielä valitettavampaa on se, että mies ei ole kykenevä asialliseen keskusteluun. Voi olla, että minulla on hieman valikoiva kuulo, mutta en kuullut Puskan suusta kovin montaa perusteltua ja järkevää lausetta tuossa suorassa keskusteluohjelmassa.

A-talkin keskusteluissa oli sellainen tilanne, jota tuli kelattua pari kertaa uudestaan. Kohdassa 25:15 tämä kaunis naislääkäri toi esiin juuri sen tärkeän tosiasian, jota monet meistä toitottavat blogeissaan. Eli itsensä kuuntelemisen tärkeyden. Mikään tutkimustulos ei pysty kumoamaan hyvää oloa, mutta THL ja kumppanit eivät pysty tätä tosiasiaa hyväksymään. Ei kenenkään pidä syödä sitä mitä joku Pekka Puska käskee, vaan sitä mistä oikeasti tulee se hyvä olo. Joku löytää terveen elämän ja energisen olon raakaruuasta ja joku toinen taas noudattamalla esimerkiksi lihapitoista VHH-ruokavaliota. Tyyli on ihan vapaa, lopputulos ratkaisee kaiken.

Eli luota itseesi ja kuuntele mitä syömäsi ruoka sinulle tekee.