Tag - Safkatutka

Haastattelussa Pessi Peura

Varmasti useampi blogini lukija on törmännyt sinuun jossain yhteydessä ja olet sikäli monille tuttu. Kerro kuitenkin itsestäsi muutamalla sanalla.
Vanha roomalainen viisaus nimi on enne pitää kohdallani hyvin paikkansa. Etunimeni Pessi tulee sadusta Pessi ja Illusia, jossa Pessi on metsää rakastava peikko. Pessi peikko kohtaa sadussa valovoimaisen keijukaisen nimeltä Illusia ja rakastuu. Olen iän myötä alkanut löytää yhtymäkohtia omien mieltymysteni ja nimeni etymologian välillä. Olen rakastunut metsään, keijukaisiin ja sarvipäihin. Avaan näitä hieman.

Koen omaksi missiokseni suomalaisten luontoyhteyden palauttamisen. Metsä voi opettaa ihmiselle kaiken tarpeellisen, kun sitä oppii kuuntelemaan. Quantified self ilmiön nousun ja itsensä mittaamisbuumin vastavoimaksi toivon ihmisten kiinnittävän huomiota intiuition kehittämiseen omassa hyvinvoinnissaan. Uskon luontoyhteyden olevan keskeisessä osassa oman tunneherkkyyden kehittämisessä. Olen rakastunut suomalaiseen metsään ja pidän luonnossa viettämääni aikaa yhtenä tärkeimmistä elementeistä hyvinvointini kannalta.

Päätyökseni teen sisältöä Safkatutka medialle työparinani keijukaismainen Emma Sandström. Emma on meditaatio-opettaja ja opettanut minulle paljon henkisen tasapainon merkityksestä hyvinvoinnissa. Yhdessä laatimamme reseptikirjan voit ladata liittymällä Safkatutkan sähköpostilistalle osoitteessa safkatutka.fi.

Pessi Peura ja Emma Sandström

Pessi Peura ja Emma Sandström

Sarvipäät ovat ruokavaliossani kasvavassa roolissa. Pyrin syömään mahdollisimman villiä ruokaa ja peuran lihaakin on tullut syötyä reilusti viime aikoina. Olen myös alkanut epäillä, että peura on toinen voimaeläimeni. Peura voimaeläimenä tietää intiaanien mukaan lempeyttä ja kiltteyttä sekä kykyä liikkua nopeasti ja hienostuneesti.

Mitä söit tänään aamupalaksi?
Aamupalani oli kolmen munan munakas kasvimaalta kerätyn salottisipulin kera. Jatkoin aamupalalta tämän artikkelin kirjoituksen pariin seuranani lähdevettä Lempäälän lähteeltä, sekä siihen keitettyä Jyväskyläläisen Paahtimo Pavun luomukahvia. Jätän usein aamupalan väliin, jos olen syönyt edellisenä päivänä hyvin, eikä aamupäivän ohjelma ole fyysisesti vaativa. Jos taas aamupäivä on aktiivinen, voin syödä aamupalalla samalla tavoin lounaalla tai päivällisellä. Minulla ei ole erikseen aamupala tai lounasruokia, vaan suhtaudun molempiin aterioihin samalla tavoin.

Olisi mukava kuulla ruokailuistasi enemmänkin. Valota hieman siis hieman omaa ruokahistoriaasi ja siitä mitä syöt.
Lukiolaisena tein paljon voimaharjoittelua ja luin pakkotoiston foorumilta ravitsemusvinkkini. Minulla oli ongelmia ravinteiden imeytymisen kanssa, joten hain vaihtoehtoisia ratkaisuja. Törmäsin superfoodeihin ja raakaruokailuun ja kiinnostuin niistä. Vuosina 2010-2011 pyöritin raakaruokaravintola Shasaa ja söin itsekin paljon raakaruokaa. Huomasin kuitenkin pian, ettei se toiminut itselleni erityisen hyvin. Niinpä luovuin tästä ja palasin takaisin perinteisempiin ruokailutapoihin.

Jokaisen raakaruokailusta kiinnostuneen kannattaa lukea kirja Cathing fire- why cooking made us human. Evoluutiohistoriaamme tarkastelemalla moni raakaruokailun puolesta puhuva argumentti sulaa pois. Itse laihduin raakaruokaillessani paljon ja pääsin kovempaan kestävyyskuntoon kuin koskaan aiemmin. Koen raakaruokailun ja veganismin samalla tavoin mahdollisina hetkellisiksi puhdistaviksi dieeteiksi. En pidä ruokavalionsa rakentamista tällaisten new-age dieettien varaan lainkaan suositeltavana vaan hyvin kyseenalaisina ihmiskokeina. Veganismista tai raakaruokailusta ei ole ihmisen historiassa tietääkseni lainkaan näyttöä ylisukupolvisesta menestyksestä. Suhtaudun hyvin skeptisesti uusiin keksintöihin terveellisen ruokailun saralla. Uskon optimaalisimpien dieettien löytyvän metsästäjä-keräilijäkulttuureissa vieläkin elävien heimojen keskuudesta.

Ravitsemukseni pääelementit eläinkunnasta ovat luuliemet, sisäelimet, niittyliha, riista, kala ja kananmunat. Kasvikunnasta syön hyvin monipuolisesti juureksia, marjoja, jonkin verran hedelmiä ja villivihanneksia. Suosin villiruokaa ja villejä lajikkeita niin paljon kuin mahdollista. Muuten pyrin hankkimaan ruokani luomuna.

Sellaisina aikoina kun liikun vähän syön hyvin rasva ja proteiinipitoisesti. Liikunnallisempina päivinä ja ajanjaksoina lisään hiilihydraattien määrää pääosin juureksina, hedelminä, kvinoana, hirssinä ja riisinä.

En pysty käyttämään länsimaisia vilja- tai maitotuotteita ilman vatsaongelmia, joten en syö niitä lainkaan. Uskon, että viljat ja maitotuotteet voivat sopia joillekin, mutta kiinnittäisin niiden kanssa huomiota jalostamisen ja prosessoinnin määrään. Vuohenmaito mieluummin kuin lehmänmaito, speltti mieluummin kuin vehnä.

Minkälaisten asioiden parissa nykyään työskentelet?
Eniten huomiotani tällä hetkellä vievä projekti on Safkatutka. Sen parissa teen paljon kirjoitustyötä sekä kehitän yhteistyötä ruokateollisuuden kanssa. Olen sen kautta mukana laadukkaampiin elintarvikkeisiin tähtäävissä tuotekehityshankkeissa.

Safkatutkan ohella teen liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvää valmennusta. Elokuun lopussa olen ohjaajana luonnollisen liikkumisen leirillä, mihin voit tutustua osoitteessa sisusavotta.fi/camp. Toinen valmennuskokonaisuus, missä olen mukana on villiyrttispesialisti Heikki Ruususen kanssa rakentamamme online valmennusympäristö nimeltä Paleovalmennus. Sen löydät osoitteesta villiruoka.fi/paleovalmennus/

Jos pääsisit muuttamaan keskivertosuomalaisen ruokailutottumuksia, niin mihin asiaan puuttuisit ensimmäisenä?
Kestävimpänä tienä ruokailutottumuksien kehittämisessä näen lähiruoka-ajattelun laajentamisen. Metsämme ovat täynnä ilmaiseksi hyödynnettävissä olevaa villiruokaa jopa kahdeksan kuukautta vuodesta. Villiruokien lisääminen ruokavalioon tuo mukaan kasvien lääkinnällisiä komponentteja, jotka tyypillisistä länsimaisista ruokakasveista on jalostettu pois. Uskon villiruokien lisäämisen ruokavalioon opettavan asioita omasta elinympäristöstä, Suomen luonnosta ja yleensäkin muuttavan suhdetta luontoon. Villiruokien syöminen muuttaa ihmistä sisältäpäin.

When a man eats the wild, his hair starts to grow long and words start to sound poetic.

-Stephen Harrod Buehner

Toinen osa onnistunutta lähiruoka ajattelua on oman ympäristön parhaiden tilojen kartottaminen. Vierailu laadukkaalle lihatilalle on oppimiskokemus, elämysmatka ja hyvä tapa hankkia laadukasta lihaa vähemmin välikäsin ja kohtuulliseen hintaan. Suomessa on paljon suoramyyntiä tekeviä niittylihatiiloja, luomulammastiloja ja marjatiloja. Niiden hyödyntäminen kannattaa.

Entä tuo kotimaisten markettien valikoima – Mihin asioihin toivoisit muutosta ja mihin meidän kuluttajien on mielestäsi syytä kiinnittää erityishuomiota?
LIDL on tullut pöllyttämään Suomen jämähtänyttä markettikultturia hyvällä tavalla. Yritys pyrkii hankkimaan paikallisia tuotteita ja suosimaan kausituotteita valikoimissaan. Myös valikoiman yksinkertaisuus Lidlissä on hyvä asia. Samaa tuotetta eri brändäyksillä ei tarvitse olla hyllyssä kolmeakymmentä eriä. Suurissa marketeissa ostoksilla hukkaa itsensä, sielunsa eikä välttämättä koskaan löydä etsimäänsä, vaikka se valikoimasta löytyisikin.

Markettiostoksilla kannattaa seurata sesonkeja. Sesongissa olevat kasvikset ovat maukkaampia, ravinteikkaampia, tuoreempia ja halvempia. Satokausista hyvää infoa saat Pohjoismainen Satokausikalenteri facebook sivulta.

Kerro lyhyesti Safkatutkan tarina.
Safkatutka sai alkunsa syyskuussa 2013 Fredu Sirviön menetettyä hermonsa ruokateollisuuden epärehelliseen viestintään. Epäkohtia esiin nostanut facebook ryhmä sai pian suuren suosion. Menin uutena vuotena opettamaan Fredua luuliemen valmistuksessa ja vaihtamaan ajatuksia Safkatutka projektista. Päätimme saman tien alkaa rakentamaan ryhmän taustalle suorapuheista ruokamediaa ja perustaa sen taakse yrityksen. Fredu oli pyörittänyt toimintaa vaimonsa Anni Sirviön ja graafikkonero Paavo Tammisen kanssa.

Liityin mukaan tiimiin ja rekrytoin samalla vahvuuteen ruoan laatuasioihin syvällisesti perehtyneen mielitiettyni Emma Sandströmin.

Avasimme oman verkkomedian safkatutka.fi kesäkuun alussa ja se on saanut loistavan vastaanoton. Jatkamme ruokahuijausten paljastamista ja hyvän tiedon jakamista liittyen laadukkaisiin ruokailuvalintoihin. Pyrimme tekemään yleisöstämme tiedostavia ja vaativia ruokailijoita. Rakennamme Suomen vaikuttavinta ruokamediaa Suomen ruokakulttuurin pelastukseksi.

Mitä laatu sinulle merkitsee?
Laadukas ruoka kasvaa ravinteikkaasta maaperästä ja on sellaista lajiketta, mikä ei tarvitse torjunta-aineita selvitäkseen. Ihmiskunnan ravinnon laatu on ollut alamäessä maatalouskulttuurin alettua vallata alaa ja tuhota planeettaa. Paras ruoka löytyy edelleen villistä luonnosta. Koen itselleni laadukkaimman ruoan tulevan läheltäni. Uskon vahvasti ajatusmalliin, että meidän kuuluu syödä omassa elinympäristössämme kasvavia ruokia. Mieluummin suosin suomalaista lanttua, nokkosta ja pakurikääpää kuin ympäri maailmaa kiertäneitä bataattia, ashwagandhaa tai cordycepsia. Pitkät logistiset ketjut, pakkausmateriaaleille altistuminen ja muut harmit jotka ruoan kiikuttamiseen toiselta puolelta maailmaa liittyvät

Jos haluaa muuttaa omaa hyvinvointiaan ruokavalion avulla, niin mistä sinun mielestä olisi hyvä lähteä liikkeelle?
Tähän aikaan vuodesta villiruokaa on todella paljon tarjolla. Osallistu villiruokakurssille tai online valmennukseen, lainaa kirjastosta Sinikka Piipon kirjoja ja ala lisäämään villiruokia ruokavalioosi. Villiruokien käytön opettelun suurina lisähyötyinä saat terveellisintä ruokaa ilmaiseksi, vähennät riippuvaisuuttasi markettien valikoimista ja opit tuntemaan elinympäristöäsi. Villiruokien hyödyntämisen opettelu ja yleensäkin luonnossa liikkumisen taitojen kartottaminen on kestävintä pääomaa.

Uskon ihmisen olevan erittäin sopeutuvainen syömään kaikenlaista ruokaa. Pidän terveellisen ruokavalion rakentamisessa parhaana strategiana löytää hyvät paikat laadukkaan ruoan hankkimiseen. Tilavierailut, laadukkaan ruoan verkkokaupat ja lähimetsät ovat fantastisia hankintapaikkoja.

Haastan Raikaswebin lukijat opettelemaan tänä kesänä hyödyntämään ruoaksi kolmea uutta kasvia, sientä tai marjaa, jota et ole vielä ennen käyttänyt. Minun uutuuslistallani tältä kesältä löytyy isomaksaruoho, peltokanankaali ja litulaukka. Muistutan myös, että hienoinkaan ruokavalio ei pidä liikkumatonta kroppaa terveenä. Motoristen kykyjen ylläpito on terveyden kannalta vielä terveellistä ruokailuakin tärkeämpää.