Vieraskynä: Langaton vai säteilemätön teknologia?

Teksti: Henrica Fagerlund-Sippoin

Jos julkisesti avaa suunsa langattoman teknologian säteilystä ja sen mahdollisista haittavaikutuksista ihmiseen, saa helposti osakseen melkoisen ryöpytyksen. Toisinaan sen saa kuulla olevan foliohattuilua, toisinaan salaliittoteoriaa ja joskus säteilyä pidetään niin ufona, että kielletään sellaisen olemassaolo. Vaikuttaa siltä, että monet eivät vain oikeasti tiedä millä tavalla tämä teknologia toimii. Listasin tähän yleisimmät vastaväitteet, sekä maalaisjärjellä ymmärrettävät vastaukset.

1. Tieteellisissä tutkimuksissa sanotaan, etteivät kännykät oikeasti säteile.
Kännykkä saa yhteyden toiseen kännykkään lähettämällä siihen signaalin kännykkämaston tai tukiaseman kautta. Tämä signaali kulkee mikroaalloilla samaan tapaan kuin radio-ohjelmat kulkevat ilman läpi radioaalloilla. Jotta mikroaaltoja syntyisi, täytyy kännykän lähettää niitä, eli säteillä. Kännykkä siis sekä lähettää, että vastaanottaa mikroaaltosäteilyä. Samoin tekevät myös kaikki toiminnassa olevat kännykkämastot sekä tukiasemat. Kuten kaikki muutkin langattomasti informaatiota välittävät laitteet.

Matkapuhelinverkon tukiaseman

Kuva: Matkapuhelinverkon tukiaseman

2. Tavalliset kodinkoneetkin säteilevät.
Jos kodinkoneiksi lasketaan WLAN-modeemi, läppäri, iPad tai muut langatonta viestintää käyttävät laitteet, niin väite on totta. Esimerkiksi läppäri on langattomassa yhteydessä wlaniin, etäluettava sähkömittari satelliittiin ja itkuhälyttimen kaksi osaa toisiinsa. Tämä tiedonsiirto toimii nimenomaisesti juuri lähettämällä ja vastaanottamalla (mikroaalto-)säteilyä. Muut kodinkoneet, kuten leivänpaahdin ja kahvinkeitin eivät ole langattomassa yhteydessä sen enempää wlaniin, satelliittiin kuin toisiinsakaan, eli ne eivät lähetä tai vastaanota mikroaaltosäteilyä. Kaikki sähkölaitteet toki päällä ollessaan muodostavat ympärilleen sähköisen kentän (eli elektromagneettisen kentän), mutta se on eri asia kuin mikroaaltosäteily. Sähkökentän voimakkuutta voi mitata siihen tarkoitukseen tehdyllä mittarilla, aivan kuten mikroaaltosäteilynkin voimakkuutta. Mikroaaltosäteilyn tehoa mitataan esim. Electrosmog-mittarilla. Mittayksikkö on tällöin mW/m2, eli milliwattia per neliö. Lisäksi myös tavalliset mikroaaltouunit säteilevät.

3. Säteily ei vaikuta ihmiseen mitenkään.
Tiede ei ole pystynyt todistamaan, että keinotekoisella säteilyllä ei olisi mitään vaikutusta ihmiseen. Tutkimuksia, joissa haittoja ilmenee on kuitenkin olemassa. En ota näitä esiin nyt, mutta jos aihe kiinnostaa, on esimerkiksi Erja Tamminen koonnut kyseisiä tutkimuksia kirjaansa Sähköä ilmassa. Sen voi ladata ilmaiseksi täältä.

Sen sijaan, että jäisimme vänkäämään juupaseipästä, voi asiaa lähestyä ennakkoluulottomalla uteliaisuudella: otan itse selvää, kokeilen! Oletkin varmasti huomannut, että kun istut pitkään koneella, niin tulee hieman pökkelö ja väsynyt olo. Miksi näin tapahtuu? Jos kyseessä olisi pelkkä paikallaan olo, ergonomisesti huono asento ja pikkuisten kirjainten lukeminen ja näpyttely, niin silloinhan myös kutomisesta tai kirjan lukemisesta tulisi samanlainen pökkelö olo. Miksi sitä sitten ei tapahdu? Jospa syy on koneen valoruutu joka vain väsyttää silmiä? Jos valo aiheuttaisi pökkelyyden, niin silloinhan mistä tahansa lampusta tai kynttilään/tuleen tuijottamisesta tulisi yhtä pöhnäinen olo. Mikä juttu siinä tietokoneessa oikein sitten on? Ja itse asiassa, iPadissakin. Ottamatta kantaa tieteellisiin tutkimuksiin, voi itsellään helposti tehdä ihmiskokeita ja kiinnittämällä huomiota asiaan voi löytää hämmästyttäviä syy-yhteyksiä. Helpoiten toteutettava koe on sulkea kaikki säteilevät laitteet yöksi vaikkapa viikon ajan ja katsoa miten se vaikuttaa unen laatuun. Hieman enemmän suunnittelua, mutta sitäkin paljastavampi ihmiskoe voisi olla verrata omaa työskentelyterävyyttään, stressitasoaan ja jaksamistaan järjestämällä aina välillä yksi säteilemätön työpäivä (eli WLAN pois päältä ja kaikki säteilevät laitteet lentotilaan).

Se on ainakin fyysinen fakta, että mikroaallot kulkevat ihmiskudoksen läpi, aivan kuten seinienkin läpi (esimerkiksi WLAN). Sitä mitä läpikulkumatkan aikana tapahtuu, ei ole tiedossa. Maalaisjärjellä voisi olettaa, että syntyy ainakin jonkinasteista solutason stressiä. Yleisimmät oireet joita altistus aiheuttaa ovatkin tyypillisiä stressioireita kuten levottomuus, ajatustoiminnan takkuilu, keskittymishäiriöt, päänsärky, yleinen väsymys ja univaikeudet.

Näin voit minimoida säteilyn määrän omalla kohdallasi

  • Käytä handsfreeta aina kun puhut kännykkään. Jos sitä ei vielä ole, tai jos se on juuri soimishetkellä kateissa, niin käytä kaiutinta. Jokainen millimetri aivoista poispäin vähentää säteilyaltistusta.
  • Säilytä puhelinta kassissa, älä sisäelimien läheisyydessä (puhelin lähettää ja vastaanottaa signaaleja, vaikkei sitä käyttäisikään).
  • Pitä tietokonetta/iPadia/vastaavaa pöydällä, ei sylissä.
  • Pidä WLAN pois päältä aina kun sitä ei käytetä. Myös tietokoneet, iPadit ja muut vastaavat laitteet kannattaa oletuksena pitää offline-tilassa. Näiden laitteiden sisäänrakennettu WLAN nimittäin on päällä (eli säteilee) vaikka nettiyhteyttä ei käyttäisi tai vaikka modeemi olisi pois päältä. Eli modeemista virta pois, ja muut laitteet lentotilaan. Kytke vain tarvittavat laitteet päälle ja vain silloin kuin käytät niitä.
  • Pyri puhumaan kännykkäpuhelusi paikoissa, joissa on hyvä kenttä. Kun kenttä on hyvä, säteilee kännykkä vain vähän, mutta jos kenttä on huono, nostaa kännykkä säteilytasojaan tarvittaessa erittäinkin paljon saadakseen ja ylläpitääkseen yhteyden. Vältä siis puhumasta kännykkään hississä, metrossa, junassa sekä paikoissa, joista on todella pitkä matka lähimpään kännykkämastoon.
  • Pyri sijoittamaan kodin säteilylähteet (siis langaton modeemi, tietokoneet ja muut) mahdollisimman kauas paikoista, missä nukutaan tai oleskellaan pidempiä aikoja.
  • Sijoita vauvojen itkuhälyttimet ainakin metrin päähän nukkuvasta vauvasta sekä harkitse vakavasti niiden luopumisesta kokonaan.
  • Opeta lapsellesi turvallista säteilylaitteiden käyttöä. Lapset ovat erityisen herkkiä säteilylle pienen kokonsa sekä vielä vaiheessa olevan kehityksensä takia.
  • Langaton vs. säteilemätön netti. Säteilemättömän nettiyhteyden saa piuhan kautta, jolloin modeemista kulkee johto tietokoneeseen, aivan kuten ennen muinoin! Tällöin kannattaa kuitenkin vaihtaa langattomasti toimiva modeemi sellaiseen, jossa langaton yhteys ei ole mahdollista (esimerkki tuollaisesta modeemista). Langaton modeemi nimittäin säteilee riippumatta siitä, onko samaan pömpeliin kytketty myös johto.
  • Tallenna elokuvat, e-kirjat, pelit, musiikit, ym. valmiiksi iPadin tai vastaavan laitteen muistiin, jolloin voit pitää laitetta offline-tilassa katsellessasi, kuunnellessasi tai pelatessasi.
  • Ps. Otan mielelläni vastaan asiallisia kommentteja ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Teen mittauskäyntejä pääkaupunkiseudulla, jos esimerkiksi kotisi sähkölaitteiden säteilytehojen määrä kiinnostaa. Minuun saa yhteyden sähköpostilla henrica.fagerlund@gmail.com

    13 KommenttiaKommentoi

    • Syytä on mainita, että lyhensin Henrican alkuperäistä kirjoitusta melkoisesti. Olen pyrkinyt pitämään nämä blogini tekstit alle 1000 merkissä, jotta ne olisivat mahdollisimman lukijaystävällisiä.

    • Entäpä miten wlanista eroon pääsy, jos oman asunnon lisäksi naapurikämpissäkin on niitä? Läppärini löytää yli kymmenen langatonta verkkoa ympäriltä. Siinä ei paljoa ole apua, vaikka hankkiutuisinkin eroon omastani, kuitenkin keskivertoa huomattavasti laadukkaammasta tukiasemasta, jonka säteily tuskin on yhtä pahasta kuin sen halvimman kaupan ale-härvelin. Työpaikallakin lisäksi on wlaneja joka paikassa, enkä voi niihin vaikuttaa.

      Pitääkö tutustua maadoittumiseen, vai muuttaa metsään?

    • Tuo maadoittaminen .. on.. hieman.. kyseenalaista, vaikka itse olen taipuvainen uskomaan, että muu kirjoituksessa voi olla totta.

    • Langallisen hands-freen käyttämistä oli tutkittu Israelissa jo 2000-luvun alkupuolella. Tutkijat tulivat silloin siihen tulokseen, että langallisen hands-freen käyttäminen saattaa olla jopa haitallisempaa kuin ilman hands-freetä puhuminen. Säteily siirtyy hands-freen johtoa pitkin vielä lähemmäs aivoja.

      Tähän on nykyisin kehitetty ratkaisuksi ilmajohdolliset handsfree-laitteet (löytyy nettikaupoista) ja säteilyä poistavat, sellaiset oikein vanhan aikaisen näköinen puhelinluuri, joka kytketään kännykkään.

    • Tuomo Vihrejuuri kirjoitti: ”Ilmajohdolliset? Jopas nyt. Mä en oo tiennyt mitään langallisten hands-free-piuhojen eroista :/”

      Ilmajohto-handsfree (air tube hands-free) on laite, jossa korvan lähellä oleva osa metallista johtoa on korvattu muoviputkella. Kaiutinelementti ei ole korvassa vaan muoviputken alapäässä, ja muoviputki johtaa äänen korvaan.

      Langallisen hands-freen ongelma on, että metalliseen johtoon indusoituu puhelimesta korkeataajuista sähkövärähtelyä.

    • Mites sellainen kännykän säteilysuoja, joka on säteilyä läpäisemättömästä kankaasta tehty tasku? Suojakankaan saa itsensä ja kännykän väliin niin puhuessa kuin taskussakin. Jos puhelin on kokonaan suojakankaassa, siihen ei saa yhteyttä.

    • Hei Jonna,

      Itselleni ihan uusi tuote, mutta vaikuttaa asialliselle. Käytännön toimivuudesta en sitten osaa sanoa mitään…

    • Meillä on kotona wlan modeemi, joka on kuitenkin sijoitettu harvasti oleskeltuun tilaan. Modeemista en pääse eroon, koska perheessä on kannettavia niin monta, että se on välttämätön. Voinko kuitenkin omalta osalta vähentää säteilyä jos vedän modeemista n. 10 metrinpäästä omaan tietokoneeseeni langallisen yhteyden ja suljen tietokoneen wlan yhteyden? Entä säteileekö tuo johto siinä matkan varrella ympärilleen?

    • Hei! Vieläkö tämä vanha keskusteluketju toimii? Olen sairaalassa töissä ja joudumme koko ajan kantamaan taskussamme gsm- puhelinta sekä osaston potilaskutsujärjestelmän puhelinta, joka toimii käsittääkseni kuin tavallinen gsm-puhelin.Tuntuu hullulta, että terveydenhuoltoalalla ei huomioida työntekijöiden terveyttä.Puhelinten säteilystähän puhutaan jatkuen julkisuudessa. Osaatko neuvoa miten voisin omaa säteilyturvallisuuttani parantaa?

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista